Rahapulakaan ei lannista

Limingan kansanopisto suunnittelee uutta animaatiolinjaa

Liisa Laine

LIMINKA Limingan kansanopistolla tekee muiden kansanopistojen tapaan tiukkaa, mutta konkurssi ei sentään uhkaa, vakuuttaa opiston rehtori Ari Karvonen.

Taidekoulu ulkoisti vastikään keittiönsä ja irtisanoi sen kaikki neljä työntekijää. Palvelut saadaan jatkossa Limingan kunnalta.

Toimella on laskettu saatavan 50 000-67 000 euron (300 000-400 000 markan) säästöt vuosittain, mikä miljoonan euron (kuuden miljoonan markan) budjetilla pyörivän opiston rahoissa on iso summa.

”Eihän tähän muuten olisi menty, ellei taloudellinen tilanne olisi näin vaatinut. En kuitenkaan usko, että tämä ennakoi konkurssia kuten kävi Lapin kansanopistossa”, huomauttaa Karvonen.

Talouden tiukkuudesta huolimatta Limingan kansanopisto luottaa tulevaisuuteen ja suunnittelee ennakkoluulottomasti uusia kursseja. Opistossa pyörii jo toista vuotta maan ensimmäinen kokovuotinen sarjakuvaopetus ja nyt sen rinnalla kaavaillaan digitaalisen animaatiotaiteen linjaa.

Uudet kurssit vaativat tietenkin rahaa. Kuten sarjakuva- myös animaatio-opetukseen on luvassa opetusministeriön kehitysavustusta.

Kansanopiston rahapula ei ole uusi ilmiö, vaan tuttu tilanne vuosikymmeniä. Opiston rahoituksesta yli puolet tulee valtiolta ja loput opiskelijamaksuista.

Opiskelijamaksuja ei ole nostettu vuosiin, mutta jatkossa siihenkin täytynee turvautua, epäilee Karvonen.

Kovin paljon maksua ei voida korottaa, koska silloin oppilaat äänestävät jaloillaan.

”Kansanopisto on kilpailutilanteessa, jossa ammatilliset oppilaitokset eivät maksa oppilaalle mitään ja täällä meillä vuosi maksaa 3 600 euroa (21 400 markkaa).”

”Limingan kunta ei rahoita toimintaa millään lailla, mutta on toki muutoin antanut monenlaista tukea ja toimii lainojen takaajana”, kertoo Karvonen.

Limingan kansanopisto on perinteisesti ollut sitoutumaton, eikä sillä ole poliittisia, kristillisiä tai ammattiyhdistystoimintaan liittyviä taustajoukkoja. ”Taloudellisesti se on huono asia, mutta muun toiminnan kannalta varmasti hyvä asia”, arvioi Karvonen.

Limingan kansanopisto on perustettu jo vuonna 1892 ja sen kuvataidelinjakin aloitettu jo syksyllä 1966. Opisto on merkittävä imagotekijä Limingan kunnalle; asia, josta se tunnetaan kauempanakin.

”Lukuisat taiteilijat ovat aloittaneet sieltä uransa”, kertoo sivistysjohtaja Marjatta Pylvänäinen-Suorsa. Opiston taloudellista tilannetta hän kommentoi toteamalla, että ongelmia kuuluu olevan, mutta toimintaa koitetaan saada koko ajan tehokkaammaksi.

Rehtori Karvonen kuittaa kysymyksen opiston taiteellisesta tasosta kertomalla, kuinka pari vuotta sitten Suomen kuvataideakatemian lautakunnassa oli erikseen keskusteltu siitä, miksi juuri Limingasta tulee heille niin paljon oppilaita - sinä vuonna viisi. Asiasta oli Karvosta informoinut lautakuntaan kuulunut koulun entinen oppilas Pirkko Rantatorikka.

”Rehtorin korvaanhan se kuulosti oikein hyvältä.”

Opetuksen tasosta ei aiota tinkiä jatkossakaan, vaikka tiukka taloustilanne heijastuu kyllä sinnekin.

Esimerkiksi viime kesänä auki ollutta opettajan tointa ei täytetty kuin tuntiopettajan vakanssina. Opetusryhmistä yksi on tänä keväänä purettu muihin ryhmiin, jotta palkoissa saataisiin säästöä.

Siinä missä maksullinen opetus painaa opiskelijoita houkuteltaessa vaakakupissa huonoon suuntaan, on vastapainona rajaton opetuksellinen vapaus ja joustavuus.

”Voimme vuosittain miettiä mitä tarjoamme ja vastata asiakkaitten kysyntään. Ammatillisilla oppilaitoksilla on sen sijaan monenlaisia rajoitteita: opetussuunnitelmat annetaan ylhäältä ja niihin sisällytetään kaikenlaisia asioita, joita kaikki asiakkaat eivät sitten välttämättä kaipaisi”, huomauttaa Karvonen.

Silläkin on merkitystä, että kyseessä on sisäoppilaitos, jossa suuri osa oppilaista asuu.

”Jokainen ymmärtää, että jos pannaan 90 tietokonenörttiä samaan paikkaan, sillä täytyy olla vaikutusta opiskeluun. Kuvataiteessa toimii sama logiikka.”

(kuva, jossa tyttö sohvalla ja poika valopöydän ääressä. Risto toivoi tästä pääkuvaa)

Risto Rasila

Omalla alalla. Sarjakuvalinjalaiset Antti Ahonen ja Noora Mäkilä työhön uppoutuneena: Ahosella on tekeillä toinen kilpailutyö Kemin pohjoismaiseen sarjakuvakilpailuun ja Mäkilä hautoo käsikirjoitusta.

Kuva jossa valopöytäpoika ja mustatakkinen mies takana

Risto Rasila

Värioppia. Kaikki koulun oppilaat käyvät ensimmäisen vuosikurssin aikana läpi kuvataiteen perusopinnot ja erikoistuvat vasta sitten. Maalausta opettaa Hannu Lukin.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva