Maaoikeus karsi korvauksia

Lunastustoimikunnan suojelukorvausten laskelmista löytyi miljoonien virhe

Aimo Kajava

KUUSAMO Maaoikeus pudotti Kuusamon vanhojen metsien suojelukorvauksia kaikkiaan 1,32 miljoonaa euroa (lähes 7,9 miljoonaa markkaa).

Valtio joutuu maksamaan 13 500 hehtaarin maista korvauksia 24,74 miljoonaa euroa (147 miljoonaa markkaa.

Maaoikeuden päätös on kuitenkin pieniä viilauksia lukuunottamatta lähes samanlainen kuin lunastustoimikunnan ratkaisu.

Korvausten alenemiseen suuri syy on lunastuksessa puuston bruttoarvoa laskettaessa tehty virhe. Lunastustoimikunta on huomannut miljoonien heiton aiheuttaneen laskuvirheensä itsekin ja ilmoittanut siitä maaoikeuskäsittelyn aikana.

Kuusamon yhteismetsälle maaoikeuden nahkapäätös oli pettymys, sillä se vaati maa-alueistaan kaikkiaan 39,2 miljoonan euron (233, 5 miljoonaa markkaa) korvauksia.

Valtiota edustaneen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen mielestä suojelualueista olisi kuulunut maksaa noin 20 euron (119 miljoonaa markkaa) hinta.

Maaoikeuden päätös tyydyttää valtiota

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen ei salailekaan tyytyväisyyttään, vaikka maaoikeuden päätös ei tuonut muutosta ratkaisun sisältöön.

”Mietimme vielä, miten jatkossa edetään, mutta kovin tyytymättömiä emme päätökseen ole”, Kaakinen sanoi.

Valtio sai omista vaateistaan kolme läpi. Niillä ei ollut rahallisesti kovin suurta arvoa, mutta tulevien lunastusten kannalta ne ovat tärkeitä ennakkopäätöksiä.

Korvauksia viilattiin määrittämällä haltuunottohetkeksi se päivä, jolloin valtio maksoi ennakkona korvaukset. Lisäksi vuokra- ja metsästystuottoihin maaoikeus teki pienen kevennyksen.

Hattua ei tarvitse laittaa kiertämään

Kuusamon vanhojen metsien suojelukiista ja siitä maksetut korvaukset on niin monimutkainen vyyhti, ettei se aukea vielä kaikille osakkaillekaan - saatika metsäasioita ymmärtämättömille.

Maaoikeuden tiistainen päätös säikäytti tuoreeltaan ainakin osaa yhteismetsän osakkaita, sillä valtio on maksanut suojelukorvauksia 26,8 miljoonaa euroa (160 miljoonaa markkaa) ennakkoon. Menettelyllä valtio katkaisi kalliin koron juoksun suurelle summalle.

Korvausten alenemisen vuoksi yhteismetsän osakkaiden ei tarvitse kuitenkaan laittaa hattua kiertämään. Ennakkona saaduista rahoista on talletettu pelivaraksi Metsäliiton lisäosuuksiin 3,4 miljoonaa euroa (21 miljoonaa markkaa).

”Pitkän ja keskipitkän toimintasuunnitelman laadinnassa jätettiin jakamatta 21 miljoonaa markka. Perusteena oli juuri se, että näillä varoilla on mahdollisuus paikata ratkaisua, jos lunastustoimikunnan päätökseen tulee muutoksia”, yhteismetsän toiminnanjohtaja Martti Rautiainen sanoi.

Yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajan Olavi Jäkäläniemen mukaan hoitokunta päättää parin viikon sisällä, haetaanko maaoikeuden ratkaisuun valituslupaa KKO:lta. Reilun 30 sivun päätöstä tutkitaan vielä tarkasti lakimiehen kanssa.

Yhteismetsän vaateita ei noteerattu lainkaan

Jäkäläniemi pitää kuitenkin jo nyt päätöstä erikoisena, sillä yhteismetsän vaateista yksikään ei mennyt läpi. Tuottoarvolla lasketut korvaukset perustuvat samoihin ajatuksiin, joilla lunastustoimikuntakin teki päätöksensä.

Yhteismetsä on tyytymätön muun muassa siihen, että hakkuuaika pysytettiin pitkänä, polttopuita ja maa-aineksia ei otettu huomioon maaoikeudessakaan.

”Vahva kantani on, että asia pitäisi katsoa loppuun saakka. Hoitokunta tekee kuitenkin ratkaisun kahden viikon sisällä”, Jäkäläniemi sanoi.

Maaoikeus on ottanut korvauksissaan huomioon 1,4 miljoonan kuution puuston lisäksi taimikot, maat ja vedet sekä lomatonttien myyntituotot ja vuokratuotot. Rajalinjoilta kaadetut puut ja tarpeettomiksi jääneet metsäautotiet ovat myös lisätty korvauksiin. Lunastuksesta aiheutuneet suuremmat hallintokulut ja metsätaloussuunnitelman tarkentaminen on huomioitu korvauksissa.

Kuusamon yhteismetsä ja valtio määrättiin kuitenkin pitämään oikeuskulut vahinkonaan.

Maaoikeuden ratkaisuun on mahdollisuus hakea muutosta korkeimmasta oikeudesta, jos se ottaa asian tutkittavakseen.

Oikeus 1 tai 2, arkistokuva 1995 kahakasta

Aimo Kajava

Vuosien soppa. Kuusamon vanhoista metsistä on taisteltu yli seitsemän vuotta. Kiista kärjistyi suojelijoiden ja hakkaajien yhteenottoon vuoden 1995 tammikuussa.

Suojelukorvaus 1 tai 2, miehet pohtivat

Aimo Kajava

Nahkapäätös. Puheenjohtaja Olavi Jäkäläniemi (vas.) ja toiminnanjohtaja Martti Rautiainen ihmettelevät, ettei maaoikeus hyväksynyt ainoatakaan yhteismetsän vaatimusta.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva