Karhunpesässä asuttiin jo 1700-luvulla

Tilan arvellaan saaneen nimensä siitä, kun karhu söi sen ainoan lehmän

Ilkka Lappalainen

PYHÄJÄRVI Sama suku on asunut Karhunpesän tilaa Pyhäjärven Mäkikylän Liittoperällä jo yli 200 vuotta. Ja asuu vastakin, mikäli elämisen ehdot sen vain sallivat.

Nimensä tila sai joskus 1800-luvun alkupuolella siitä, kun karhu söi sen ainoa lehmän. Nyt lehmiä tilalla on puolen toistakymmentä. Karhuja näillä main on yhä, mutta ne eivät liiemmälti eloa häiritse.

”Syksyllä ampuivat karhun aivan tästä läheltä, parin kilometrin päästä. Kiuruvetisillä oli lupa”, tilan isäntä Matti Ruotsalainen kertoo. Sudenkin on havaittu liikkuvan näillä main, viimeksi ennen joulua.

Riistalintuja on vaikka metsästää. Jänikset tulevat pihaan saakka. ”Välillä on ollut niin hyviä koiria, että jäniksen metsästämisestä meni maku”, Matti Ruotsalainen juttelee. Nyttemmin hän ei metsästä. Komea metson pyrstö kirjahyllyn päällä on muistona menneestä.

Mikä on metsän elukoiden asustella Liittoperän jylhissä kuusikoissa ja soilla. Taloja on harvassa, ja suuret asutuskeskukset ovat kaukana. Pyhäsalmelle on matkaa 17 kilometriä ja Kiuruvedelle miltei tuplaten.

Karhunpesän seinällä on kunniataulu, jossa todistetaan saman suvun asuttaneen tilaa vuodesta 1799 lähtien. Ensimmäinen isäntä oli Tuomas Samulinpoika ja hänen puolisonsa Kaisa Pekantytär. Sukunimi lienee ollut silloin Lehtomäki, myöhemmin Karhunpesä ja nyttemmin Ruotsalainen. Samaa jatkumoa kumminkin.

Vanha kivijalka tallella

Karhunpesän ensimmäisestä talosta on jäljellä enää kivijalka, joka lepää vasta sataneen ja talviauringon kirkkaudessa hohtavan lumivaipan alla.

Navetan takana sijaitseva aitta voisi olla alkuajoilta, mutta olettamusta tukevaa puumerkkiä siitä ei ole löydetty. Monikerroksinen katto viestii kuitenkin siitä, että polvi toisensa perään on naputellut kattoa kuntoon pitääkseen hirret terveinä.

Hevosen tarvekalut aitan seinällä kertovat ajasta ennen autoja ja traktoreita. Nythän kaikilla on autot ja traktorit. Muuten näiltä main ei mentäisi minnekään - ei edes kauppaan, joista lähin on reilun kymmenen kilometrin päässä.

Karhunpesä oli aikanaan suuri tila. Sukupolvien saatossa sitä on lohkottu ja taas lohkottu. Maata on vielä 130 hehtaaria, josta metsää toistasataa hehtaaria. Tilanväen päätoimeentulo irtoaa navetasta, ja emännän tilan ulkopuolella tapahtuvasta työstä, vähän myös metsästä.

Näiltä main moni on joutunut lähtemään työn perässä maailmalle; toiset aina Amerikkaa myöten. Jotkut ovat palanneet takaisin. Mikä ei ole yllättävää, sillä luonto täällä on erityisen kaunis jykevine metsineen ja kumpuilevine maastoineen.

Pesään pysähdyttiin kahville

Elohopea on laskenut miltei kahteenkymmeneen. Matti Ruotsalainen panee puita tuvan uuniin, ja yhdessä kehumme, kuinka miellyttävän lämmön puut antavat.

Matti Ruotsalaisen puoliso Mirja Laakkonen on kuullut Karhunpesän olleen ennen jonkinlainen pysähdyspaikka, minne ihmiset tulivat kahvittelemaan matkallaan Liittoperän sydänmailta Pyhäsalmelle tai Kiuruvedelle ja takaisin.

Missä lie tie mennyt silloin, ihmetellään. Tuskin paljon veikkaa pieleen, jos uskoo sen menneen jotakuinkin samoja mutkia myöten kuin nykyisenkin metsissä ja pelloilla kiemurtelevan kylätien Kuusenmäkeen ja sieltä edelleen isompiin kyliin.

Aina joku on jatkanut

Aivan ylhäisessä yksinäisyydessä ei Karhunpesässä asuta. Lähettyvillä on seitsemän tilaa. Kilometrin säteellä jo kymmenen. Lehmäkarjaa pitävien maatilojen määrä on vähentynyt. Maat ovat kuitenkin viljelyssä. Pakettipeltoja ei näillä main ole.

Jotkut ovat rakentaneet uusia, suuria navetoita. Matti Ruotsalainen sanoo tilalla pärjättävän nykymeiningillä, kunhan ei ole liikaa velkaa ja toinen käy työssä ulkopuolella.

Kyläkoulu lakkautettiin jokunen vuosi sitten. Lapset, joita tällekin mäellä on siunaantunut koko joukko, käyvät koulua Ruotasessa, lähellä Pyhäsalmen keskustaa. Koulun sulkeminen ei lopettanut elämää kylällä, joskin yhteiset kokoontumiset ovat vähentyneet.

Matti Ruotsalainen ei lähde arvuuttelemaan, jatkaako toinen pojista tilanpitoa hänen jälkeensä. Vaikka eskarilainen Mika puhuukin alkavansa lehmien hoitajaksi, asia ei ole ajankohtainen. Pojat päättäkööt itse aikanaan, mille alkavat.

”Aina jatkaja on löytynyt”, Matti Ruotsalainen tokaisee.

Sukupolvesta toiseen. Sama suku on asuttanut Karhunpesän tilaa Pyhäjärvellä yli kaksisataa vuotta. Tilaa asuvat nyt Matti Ruotsalainen ja Mirja Laakkonen yhdessä lastensa Mikan ja Markon kanssa.

Ilkka Lappalainen

Viesti menneestä. Karhunpesän aitta saattaa olla peräisin tilan alkuajoilta. Olettamuksen varmistavia puumerkkejä siitä ei kuitenkaan löydy.

Ilkka Lappalainen

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva