Ara haluaa kaupungin isännäksi

Sivakkaa pidetään parhaana Riihi-säätiön haltuunottajana ja kiinteistöyhtiöiden vetäjänä

Jari Niemi

OULU Valtion asuntorahasto (Ara) peruutti maanantaina Riihi-säätiön nimeämisen yleishyödylliseksi yhteisöksi.

Päätöksen seurauksena Riihi-säätiö ei nykyisellä hallinnolla voi jatkossa saada uusia arava- ja korkotukilainoja, mutta asiakassuhde säätiöön jatkuu jo myönnettyjen lainojen osalta. Niiden yhteissumma on 26,4 miljoonaa euroa (157 miljonaa markkaa).

Aran ylijohtaja Teuvo Ijäs heittää asiassa ajatuksen Oulun kaupungin ja Oulun Sivakan suuntaan. Sivakka olisi paitsi erinomainen vaihtoehto jatkamaan Talvikankaalla ja Kiimingissä jo lainavarauksen saaneet rakennushankkeet loppuun, myös ottamaan Riihi-säätiön haltuunsa.

”Helpointa meille olisi, jos joku vakavarainen yhteisö ostaisi kiinteistöyhtiöt aravahinnalla itselleen ja ottaisi uudet hankkeet vetääkseen. Myönnän sen, että vaikea on kenenkään ostaa, jos ei ole myytävänä. Toivotaan, että aika tuo asiaan ratkaisunsa.”

”Meillä on yhä myös mahdollisuus sanoa lainat irti ja lopettaa korkotuen maksaminen, mutta se saattaisi mennä kokonaan asukkaiden piikkiin. Tätä asiaa kuitenkin tutkaillaan. Korostan, että lainat on hoidettu tähän mennessä asianmukaisesti”, Teuvo Ijäs toteaa.

Sivakan toimitusjohtaja Risto Korpi sanoo, että epävirallisia keskusteluja on asiassa käyty. ”Jos päätökset jatkossa toteutuvat ankarimman mukaan, joutunee kaupunki tiiviimmin keskuteluihin mukaan. On selvää, että lopullisen omistajan tulee olla sellainen, joka pystyy pitkäjänteiseen toimintaan.”

Lainojen irtisanomisen lisäksi Riihi-säätiötä saattaa uhata patentti- ja rekisterihallituksen kanne Oulun käräjäoikeudessa. Patentti- ja rekisterihallitus valvoo säätiöiden toimintaa ja se voi vaatia kanteella sekä nykyisen säätiön hallituksen erottamista että korvauksia aiheutetusta vahingoista.

Riihi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Toivo J. Kanninen pitää Aran päätöksen perusteluita heikkoina.

”Ne vaikuttavat jopa keksityiltä. Me emme ole kiinnostuneet omistajuuden vaihdosta. Jatkamme toimintaa säädekirjan edellyttämällä tavalla”, kuittaa Toivo J. Kanninen.

Erikoinen tapahtuma

Aran johtokunta perustelee rahahanojen sulkemista lukuisilla epäselvyyksillä. Sen mukaan samat henkilöt päättivät vastuuvapauden myöntämisestä ja toisaalta saivat vastuuvapauden. Säätiö esiintyi Aralle kiinteistöyhtiöiden rakennuttajana, vaikka tehtävät oli siirretty Toivo J. Kannisen kokonaan omistamalle Livoli Oy:lle.

Huolimatta siitä, että kiinteistöyhtiöiden hankinta-arvoon oli sisältynyt rakennuttamispalkkio, joka kattoi esimerkiksi rakennusaikaiset korot rahoituksessa, kiinteistöyhtiöt olivat asumisaikana velkaa rakennusaikaisista koroista Livoli Oy:lle. Arava- ja korkotukilainoja oli lainattu kohteelta toiselle siten, että säätiön ja kiinteistöyhtiöiden rahaliikenteen voidaan Aran mukaan katsoa muodostaneen yhteiskassan.

Kiinteistöyhtiöiden saatavat olivat korottomia, mutta säätiö, Kannisen perhe, Livoli Oy ja säätiön tilintarkastajan vaimon omistama Itu Oy perivät kiinteistöyhtiöille myöntämistään lainoista kahdeksan prosentin suuruisen koron.

Aran hyväksymät hankinta-arvot ylittyivät useissa kohteissa, mutta Riihi-säätiö salasi rakentamiseen tarvitut muut lainat. Kiinteistöyhtiöiden kustannuksiksi kirjattiin niille kulumattomia menoja, mikä rikkoi vuokran määrityksessä käytettävää omakustannusperiaatetta vastaan.

Lisäksi kiinteistöyhtiöitä käytettiin bulvaanina muun muassa Telian osakeannissa. Niiden hankkimat osakkeet siirtyivät merkintähinnalla Toivo J. Kanniselle.

Ara ei ole historiansa aikana päätynyt koskaan aiemmin vastaavanlaiseen yleishyödyllisen yhteisön statuksen riisumiseen. Sillä on yleishyödyllisyysvalvonnan piirissä vajaa 400 nimettyä yhdistystä tai säätiötä, joista valtaosa on pieniä.

Määrällisesti suurinta asuntokantaa edustavat valtakunnaliset toimijat kuten VVO- Yhtymä ja Sato-Yhtymä. Kuntaomisteiset yteisöt eivät kuulu Aran valvonnan piiriin.

Yleishyödyllisille yhteisöille on aikaisemmin lähetetty lukuisia selvityspyyntöjä ja 28 huomautuskirjettä. Paikanpäällä on suoritettu 34 tarkastusta eri puolella Suomea. Tarkastusvuorokausia on kertynyt noin 140.

Artikkelin lähde Kaleva