Taitoa ja taikaa

Sanataide lisää rohkeutta ja tietoa

OULU Sanataide merkitsee kirjoittamisen ja lukemisen liittoa, sanoi professori Liisi Huhtala eilen Oulussa järjestetyssä sanataideseminaarissa Ensimmäisen valtakunnallisen sanataideseminaarin taustavoima ovat Nukun sanataidekoulun palkitut ohjaajat Outi-Maria Takkinen ja Tuutikki Tolonen.

Lukemisen ja kirjoittamisen merkitystä perustellaan yleensä sillä, että se lisää tietoa, empatiaa ja kehittää ihmistä. Perussyy on kuitenkin lukemisen nautinto, jonka jälkeen vasta avautuvat kirjallisuuden muut mahdollisuudet. "Eri lukukerroilla löytyy erilaisia merkityksiä, sillä merkitys kirjallisuudessa ei suinkaan ole mikään luumu, jota lusikalla kaivetaan piirakasta", professori Huhtala sanoi.

Jo sanataiteen käsite on hankala, mutta osuvampaa ei toistaiseksi ole keksitty. Kirjoittamisen käsitettä on laajennettava, ihmisiä on ajettava erilleen. "Erimielisyyden sietäminen on persoonallisuuden raaka-aine", totesi sanataideajattelija Pekko Koskinen.

Aikuisen malli tärkeä

Esteettistä kasvua tutkinut sanataideopettaja ja draamapedagogi Anu Kokkonen listasi sanataideopetuksen tärkeitä tekijöitä. Niitä ovat mm. mahdollisimman erilaisten tekstien lukeminen ja kirjoittaminen, tiettyjen sääntöjen oppiminen mutta liian tiukkojen rajojen välttäminen, ylipäänsä oma rauha, toiminta ja oivallus. Kirjallisuutta harrastavan aikuisen malli on tärkeä. Kasvua hidastavat opettajan kiellot, paheksunta tai tiukkojen rajojen asettaminen.

Sanataide kuuluu taitoaineisiin, joiden ongelmana on arviointikriteerien asettaminen. Pitääkö ja voiko taidetaitoa mitata numeroilla?

Arviointikysymyksen otti esille myös Suomen tunnetuimman lasten kirjoituskilpailun Napero-Finlandian esiraadin ohjaaja Tuula Virsiheimo. Raati on joutunut kysymään itseltään kilpailun ohjaavaa vaikutusta lasten kirjoittamiseen. Päätalo-instituutin järjestämään satukilpailuun tuli viime vuonna 3 500 satua. Hyvä satu yhdistää perinteen, nykyhetken ja tulevaisuuden. Virsiheimo siteerasi kirjailija Kirsi Kunnasta: "Satu on kuin metsä. Joka sinne menee, ei palaa samana takaisin."

Viikkopäiväkirja oveen

Oulun läänin taidetoimikunnan pääsihteeri Ulla Kuukasjärvi tutki Kuntaliitolle sanataiteen perusopetusta vuosina 1997-98. Sanataiteessa oli silloin mukana vain yksi prosentti taiteen perusopetukseen osallistuvista. Sanataide on vasta vakiinnuttamassa asemaansa muun taideopetuksen rinnalla. ”Ei kestä kauaa, ennen kuin pojat jo miettivät, tuleeko heistä isona Teemu Selänne vai Stephen King.” Sanataidekasvatus on nousussa, mutta pitäisi löytää pysyviä ratkaisuja.

Kirjailija-näyttelijä Eppu Nuotion kirjoittajantien tärkeimmät tukivoimat olivat koti, kirjasto ja koulu. "Kirjoittamalla lapsi lukee itseään ja käsittelee tunteitaan", Nuotio sanoi. Hän suosittelee, että perheet kiinnittäisivät jääkaapin oveen yhteisen viikkopäiväkirjan, johon jokainen perheenjäsen kirjaisi päivittäiset tunteensa - vaikka vain yhden lauseen. Viikkopäiväkirjaa on onnistuneesti toteutettu hänen omassa perheessään.

Myös koululuokat voisivat ottaa viikkopäiväkirjan käyttöön. "Ei tarvitse olla pitkiä tekstejä. 15-vuotias poika voi jonain päivänä kirjoittaa `plääh!' ja piste.” Sekin riittää.

Jarmo Kontiainen

Runoakrobatiaa. Sanataideseminaarin avajaisissa nuoret näyttivät, kuinka sanataide antaa muodon koko elämälle.

Artikkelin lähde Kaleva