Artikkelin lähde Kaleva
Maine rakennuttajana kunnossa
Epäilyt voittojen väärinkäytöstä yllättivät monet Riihi-säätiön yhteistyökumppanit
Liisa Laine
OULU Olipa Riihi-säätiön taloudellisessa toiminnassa minkälaisia epäselvyyksiä tahansa, rakennuttajana sen toimet kestävät tarkastelun.
Riihi-säätiön rahoituskuvioista tutkintapyynnöt tehneen Valtion asuntorahaston omissa laatuarvioissa Riihisäätiön hankkeiden arvosanat vuosilta 1995-2000 vaihtelevat hyvästä tyydyttävään.
Hankkeita oli tänä aikana yhdeksän. Arvosanojen keskiarvo oli 2,56 ja korkein arvosana 3,10. Sitä voi pitää jo todella hyvänä saavutuksena, sillä korkein asuntorahaston koskaan millekään kohteelle antama arvosana on 3,50, kertoo asuntorahaston aluepäällikkö Alpo Uski. Riihi-säätiön rakentamisen taso parani selvästi vuosikymmenen loppua kohti.
Joissakin kohteissaan Riihi-säätiö on ollut jopa epätavallisen kunnianhimoinen. Suorastaan uranuurtajaksi se voidaan laskea puurakentamisessa, sillä vuosina 1995-97 säätiö rakensi yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa yhden Suomen ensimmäisistä puukerrostaloista. Se oli avainasemassa myös Linnanmaan puukerrostalojen rakentamisessa.
Vanhan Oulun Osuuskaupan kiinteistön Riihi-säätiö korjasi kunnioittaen Osuuskaupan historiaa jopa enemmän kuin Osuuskauppa itse. Remontissa oltiin läheisessä yhteistyössä museoviraston kanssa. Kulttuuriarvot olivat korkeassa kurssissa myös Kruunumakasiinia remontoitaessa.
Peltolassa Riihi-säätiö oli etunenässä valjastamassa tietotekniikkaa arkielämän avuksi osallistuessaan Mobile City Oulu -hankkeeseen kuuluneeseen mmHacks-projektiin.
Näissä kohteissa työskennelleillä arkkitehdeillä ja projektipäällikköillä on Riihi-säätiöstä pelkästään hyvää sanottavaa. Säätiötä ja etenkin sen hallituksen puheenjohtajaa Toivo J. Kannista on pidetty hyvänä ja aktiivisena kumppanina, joka satsasi rahaa ja työtä sellaiseenkin, mistä ei näyttänyt koituvan välitöntä bisneshyötyä.
Kaupunki puuttui vain asukasvalintoihin
Myöskään kaupungin asuntotoimella ei ole Riihi-säätiön toiminnasta juurikaan valittamista.
”Kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia ja Riihi-säätiö on ollut todella halukas kokeilemaan ja kehittämään erilaisia rakentamisen ja asumisen kohteita”, arvioi asuntotoimen päällikkö Kaija Puhakka.
Esimerkiksi juuri vanhan Osuuskaupan peruskorjaus oli kaupunginkin kannalta hyvä hanke, joskin hankkeen suunnittelussa, rakennuttamisessa ja laina-asioinnissa kaupunki joutui puuttumaan asioihin, joihin ei tyypillisesti olisi pitänyt olla tarvetta.
”Esimerkiksi suunnitelmamuutoksista haettiin sekä rakennus- että lainoituspäätökset vasta pyydettäessä.”
Kaupungin kokemukset Riihi-säätiön rakennuttamisesta liittyvät pääasiassa tontinluovutukseen sekä lainoitusten järjestelyihin.
”Normaalien vuokratalokohteiden rakennuttaminen on näyttänyt tapahtuvan kuten muillakin rakennuttajilla”, Puhakka arvioi ja lisää, ettei kaupuki seuraa lainojen rahaliikennettä muutoin kuin perusparannuslainojen osalta.
”Huomautettavaa kaupungilla on ollut vain asukasvalinnoista. Tällä hetkellä Riihi-säätiön vuokralaisvalinta toimii moitteetta.”
Aitoa kiinnostusta puurakentamiseen
Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston rakennussuunnittelun osaston esimies, professori Jouni Koiso-Kanttila on ollut Riihi-säätiön kanssa läheisessä yhteistyössä kahdessa roolissa: yliopiston puustudion tutkimus- ja koerakennushankkeissa sekä oman arkkitehtitoimistonsa kautta useiden kohteiden suunnittelussa.
Koiso-Kanttila kertoo olevansa todella yllättynyt julkisuuteen tulleista tiedoista, joiden mukaan kiinteistöyhtiöiden varoilla olisi maksettu yhtiöille kuulumattomia menoja ja laskuttajana olisi useimmiten ollut Riihi-säätiö.
”Tällä 25 vuoden kokemuksella rakennuttajista ja urakoitsijoista voin sanoa, että Riihi-säätio on aina hoitanut asiansa hyvin täsmällisesti, avoimesti ja jämptisti.”
Hänen mielestään Kannisella oli selvästi aitoa kiinnostusta puurakentamista kohtaan. Kaijonharjun puukerrostalo oli yksi Suomen ensimmäisestä kolmesta puukerrostalosta, joten rakennuttajalta vaadittiin uskallusta.
”Hän lähti rohkeasti ja halukkaasti mukaan. Hyvät kokemukset rohkaisivat Riihi- säätiötä mukaan myös Linnanmaan puukerrostaloalueeseen. ”
Puustudion projektipäällikkö Markku Karjalainen alleviivaa Koiso-Kanttilan arviot: ”Riihi-säätiö on ollut hyvä rakennuttaja. Se piti lupauksensa ja asioista pystyttiin keskustelmaan yhteistyössä suunnittelijoitten ja urakoitsijan kanssa. Jarrua ei tullut missään.”
Hulikakulle kiitosta
Vanhan Osuuskaupan kiinteistön korjauksesta Koiso-Kanttila suitsuttaa kiitosta: Hulikakku korjattiin niin kuin vanhoja rakennuksia tulee korjata. Ei hienosteltu ja kaunisteltu, vaan alkuperäisyys ja arvo säilytettiin. ”Siitä näkee, että se on vanha teollisuusrakennus.”
Koiso-Kanttilan mielestä suojelukohteitten korjaaminen ei viime aikoina muutoin ole ollut Oulussa oikein kunniallista. ”Vanhaa taloa ei saa parannella liikaa.”
Arkkitehti Jukka Laurila oli mukana Hulikakun peruskorjauksessa. Riihisäätiö oli ostanut rakennukset vuonna 1997. Suojelupäätös oli tehty 80-luvun lopulla, mutta sitä ennen oli ehditty harkita purkamistakin. Vanhan kiinteistön tilat muutettiin remontissa 63 asunnoksi, jotka vuokrattiin Nokian työntekijöille.
Laurilan mielestä Riihi-säätiöllä oli vilpitön tahto korjata historiallista rakennusta.
”Lähtökohtana oli, että rakennus korjataan mahdollisimman oikeaoppisesti ja hyvin, että se kestää aikaansa, kunnioittaa Otto Karhin puistoa ja Osuuskaupan vanhaa historiaa ja menneisyyttä.”
Jossain muissa olosuhteissa rakennusta olisi ehkä käsitelty kovemmalla kädellä, epäilee Laurila. Mahdollista olisi ollut esimerkiksi jättää vain kuori pystyyn ja tehdä sisälle kokonaan uudet tilat. Peruskorjauksen suojeleva aste nousi hänen mielestään nimenomaan Riihi-säätiön halusta.
Myös Laurila on julkisuuteen tulleista, myös Hulikakkua koskevista säätiön menettelytavoista erittäin yllättynyt. ”Pelin henki ei vaikuttanut olevan sinne päinkään sellainen Hulikakun osalta. ”
Vanhaa korjatessa ei ole harvinaista, että rakennusurakassa hieman lipsutaan ja tingitään laadussa.
”Tässä kyllä Toivo Kanninen piti huolta, että tälle talolle tehtiin kunniaa. Maalauksen yhteydessä vielä palautettiin näkyviin vanhoja Osuuskaupan tekstejä ja raaputettiin esiin kaikenlaista ylimääräistä”, kertoo Laurila.
Muissa Riihi-säätiön kohteisiin Laurila ei ole osallistunut, mutta Hulikakun perusteella hän olisi mielellään ollut mukana muissakin. ”Kanniaisella on kuitenkin muut luottoarkkitehdit ja tähän minä pääsin mukaan sen takia, että olin ollut tekemissä tämän talon kanssa jo aiemmin.”
Myös säätiön omia rahoja likoon
Nykyinen Navicre Oy:n kehityspäällikkö Vesa Tornberg oli projektipäällikkönä mmHacksissa, jolla Peltolaan rakennettuun hieman palvelutalotyyppiseen vuokrataloon asennettiin kokeilu- ja tutkimusmielessä uudenlaista tekniikkaa ihmisten arkielämän avuksi.
Projekti on loppunut, mutta tekniikka jäi. Riihi-säätiön Peltolan vuokrataloon muuttaville vanhuksille ja vammaisille tarjotaan internet-yhteydet ja muita tietotekniikan mahdollistamia palveluja.
Tornbergin mukaan Riihi-säätiö pani aika pitkälle likoon myös omia rahojaan asioihin, joihin ei tukea saanut.
”Näin tapahtui esimerkiksi yleisten tilojen rakentamisessa. Hän rahoitti myös tätä meidän tutkimushanketta, vaikkei siitä suoraa taloudellista hyötyä saanutkaan.”
”Muutenkin Riihi-säätiö oli tosi hyvä ja aktiivinen osapuoli, joka todella paneutui asioihin”, vakuuttaa Tornberg. ”Meillä oli esimerkillinen koekenttä tutkimuksentekoon ja yhteistyö asukkaiden kanssa pelasi oikein hyvin.”
Tapio Maikkola
Ensimmäisenä kokeilemaan. Riihi-säätiö rakennutti ensimmäisen Linnanmaan puukerrostalokorttelin Puulinnankadun ja Virkakadun kulmaan.
Tapio Maikkola
Historiaa kunnioittaen. Vanhan Oulun Osuuskaupan kiinteistön Riihi-säätiö korjasi yhteistyössä museoviraston kanssa. Lopputulosta pidetään harvinaisen onnistuneena.
Kiiminkiin piti rakentaa vuokra-pientaloja
Ensi keväänä piti Kiimingin Honkimaalle ryhtyä rakentamaan 70 vuokrapientalon aluetta, joka olisi kuulunut valtakunnallisen moderni puukaupunki -hankkeeseen. Hanke on nyt jäissä, eikä ainakaan Riihi-säätiö sitä tule toteuttamaan. Kiimingin kunnanhallitus pohtii hankkeen kohtaloa ensi maanantain kokouksessaan.
Professori Jouni Koiso-Kanttila pitää asioiden saamaa käännettä valitettavana. Uudentyyppisenä puukohteena sillä olisi ollut valtakunnallistakin mielenkiintoa ja varmasti paljon halukkaita asukkaita.
”Ainakaan Riihi-säätiö ei sitä lähde toteuttamaan. Oletan, että se joutuu palauttamaan ARAlle ja valtiolle miljoonia ja bisnekset menevät ihan uusiksi.”
Myös Oulussa Riihi-säätiön kohteita on jäissä. Talvikankaan alueelta sillä on vuokrattuna pienkerrostalo- ja rivitalotontti, jolle myönnettiin viime vuonna korkotukilaina. Selvitysten yhteydessä laina jäädytettiin, eikö töitä ole virallisesti aloitettu.
Nyt lainapäätös on vanhentunut, eikä asuntorahasto aio enää käsitellä Riihi-säätiön lainapäätöksiä ja niiden jatkamisia selvitysten ollessa kesken.
”Asuntorahasto ei kuitenkaan näe estettä sille, että hanke toteutettaisiin jonkun muun yleishyödyllisen yhteisön hankkeena. Sama tilanne on Linnanmaalla olevan Syynijoutsenen kanssa. Siellä kyseessä on tosin omistustontti, jonka Riihi-säätiö on ostanut valtiolta”, kertoo Oulun kaupungin asuntotoimen päällikkö Kaija Puhakka.
Talvikankaalle Riihi-säätiö aikoi rakentaa korkotukilainoitettuja vuokra-asuntoja. Kaupungin vuokrasopimuksessa asuntojen rahoitusmuotoa ei ole sidottu. Kaupunki ei siis voi purkaa vuokrasopimusta, ellei Riihi-säätiö sitä pyydä.
”Vasta jos vuokrasopimuksen mukainen rakentamisvelvollisuusaika kaksi vuotta on kulunut, eikä rakentamista ole aloitettu, tulee kaupungille oikeus vuokrasopimuksen purkuun”, huomauttaa Puhakka.
Puhakan mukaan Riihi-säätiö voi jatkaa vapaarahoitteista asuntotuotantoa, jos se löytää rahoituksen. ”Kaupungin kannalta on ensisijaista, että tontti rakennettaisiin ja asunnot otettaisiin käyttöön. Yhden kohteen kohdalla rahoitusmuodon muuttuminen ei vaikuta mitään, sillä kaupunkiin tarvitaan sekä ara-asuntoja että vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.”
Jos ara päättää, ettei Riihi-säätiö saa niin sanottua yleishyödyllisyyden statusta, sille ei voida enää myöntää arava- eikä korkotukilainoja. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon jatkaminen on kuitenkin mahdollista niin kauan kuin sen katsotaan kuuluvan säätiön säädekirjan mukaiseen toimintaan.
”Kaupunki ei voi omasta aravavaltuudestaan osoittaa lainoja muille kuin yleishyödyllisiksi yhteisöiksi hyväksytyille tahoille tai kuntien yhtiöille”, korostaa Puhakka. (LL)
Artikkelin lähde Kaleva