Syöte kasvaa ykköspuistoksi

Maan kattaville luontokeskuksille tuli tärkeä rooli matkailubisnessäkin

PUDASJÄRVI Yli kolmenkymmenen asteen pakkanen jyskää Syötteen jämäkässä männikössä, mutta se ei haittaa hirsirakenteita viimeistelevien Markku Blombergin ja Markku Ylimikkotervon työtä.

Pari vuotta sitten perustetun kansallispuiston kehittäminenkin on ollut yhtä hallittua. Viimeistään vuoteen 2 003 mennessä Syöte kasvaakin maamme kansallispuistojen ykkösvitjaan, josta löytyy kaikki nykyaikaisen luontomatkailun palvelut.

Kymmenen tuuman vahvuisista massiivihirsistä tehtävä luontokeskus on viimeinen iso askel, jonka jälkeen 29 400 hehtaarin suuruista Syötteen kansallispuistoa voidaan ryhtyä markkinoimaan ulkomaita myöten.

Näyttelyineen vajaat kaksimiljoonaa euroa (11,9 miljoonaa markkaa) maksava luontokeskus valmistuu ensi kesänä. Tämän jälkeen tiloihin pystytetään 330 000 euron (2,3 miljoonaa) näyttely. Luontokeskus otetaan käyttöön vuoden 2 003 alussa.

Luontokeskukseen tulee kahvio, näyttelytilat, auditorio, toimisto ja keittiötilat. Rakennus on mitoitettu niin, että tiloihin voidaan ottaa kerralla 150 ihmistä. Vaikka rakentaminen on vielä kesken, piirustuksissa on huomioitu jo laajennuksen tekeminen.

Puistonjohtaja Timo Eskola kertoo, että luontokeskuksen rakennusmateriaaliksi valittiin jyhkeä aihkihirsi, koska koko puiston teemana on kertoa menneiden aikojen elosta.

Retkeilyalueena ennen toimineelle Syötteelle tehtyjen tulipaikkojen vanhat rakennelmat purettiin. Laavut rakennettiin piiluhirsistä. Koko puiston rakentamisessa on nyt sama tyyli.

Luontokeskukset kohta rakennettu

Metsähallituksen reilun kymmenen vuoden aikana rakennuttamien luontokeskusten verkko alkaa olla melko kattava koko maassa.

Syötteen keskus on tällä hetkellä suurin valmisteilla oleva. Oulangalla luontokeskusta laajennetaan parhaillaan ja Hossassa korjaus sekä laajennus on valmistunut. Kilpisjärvelle tulevan pienemmän luontotuvan suunnittelu on alkamassa. Nuuksioon Saaristomeren kansallispuistoihin kaavaillaan vielä rakennuksia.

Metsähallituksen rakennuttajainsinööri Paavo Särkelä ei uskalla edes arvuutella, kuinka paljon luontokeskusten rakentamiseen on laitettu rahaa. Vuosikymmenen aikana tehdyt keskukset ovat nielaisseet kuitenkin ison summan.

”Tässä vaiheessa ei voi vielä sanoa sitäkään, että luontokeskusten rakentaminen olisi kohta valmis”, Särkelä kertoo.

Kunnat mukana jo suunnittelussa

Kesäkuun puolivälissä 2 000 virallisesti perustetun Syötteen kansallispuiston suunnittelussa Taivalkosken ja Pudasjärven kunnat ovat olleet tiiviisti mukana. Ne ovat osallistuneet myös rahoitukseen reilulla 200 000 eurolla (1,3 miljoonaa).

”Tällaisen rahoituskuvion rakentamisessa kuntien osallistuminen on ollut aivan välttämätöntä. Kunnissa poliittisten päätösten tekeminen ei ole helppoa, sillä rahoitukseen osallistuminen on oltava hyvin perusteltua. Vaikka seutukuntarajaankin tuli välillä muutoksia, matkailussa kunnat ovat osanneet pitää yhtä”, Eskola sanoi.

Syötteen puisto sijoittuu Pudasjärven, Taivalkosken ja Posion välimaastoon. Palveluiden valmistuttua siitä tulee merkittävä osa alueen matkailua, jonka vaikutukset heijastuvat kaikkiin kuntiin.

Syötteellä käy vuosittain noin 300 000 ihmistä. Puiston alueella kävijämäärä on suunnilleen 50 000. Suurin ruuhka on keväällä, jolloin komeissa maisemissa hiihdellään ahkerasti. Luontoa riittää puiston ulkopuolellakin, sillä suojelualuita on kaikkiaan 100 000 hehtaaria Pudasjärvellä ja Taivalkoskella.

Puistoon on tehty luontopolkuja, laitettu 500 opastetta ja rakennettu autiotupia. Ensi kesän ohjelmassa on tehdä pitkospuita kahdeksan kilometrin verran.

Pudasjärven luontopalveluiden vastuulla oleva puiston rakentaminen työllistää hyvin. Ympärivuoden työntekijöitä on kymmenkunta, mutta kesäisin vahvuus on noussut lähes 50:een.

”Tämä vuosi on vielä rakentamisen aikaa. Vuonna 2 003 pystymme tarjoamaan täydet palvelut”, Eskola kertoo.

Luontokeskus 1, porukka työmaalla

Aimo Kajava

Kelpaa katsella. Syötteen luontokeskus rakennetaan niin jyhkeistä hirsistä, että toimittajia löytyi vain muutama. Paavo Särkelä (vas.) Timo Eskola ja Matti Vaara tarkastivat hienoa työnjälkeä.

Luontokeskus 2, kaksi työmiestä

Aimo Kajava

Kovat kelit. Markku Ylimikkotervo ja Markku Blomberg nuijivat pultteja tulipalopakkasessa.

Luontokeskus 3, seinä

Aimo Kajava

Jyhkeät seinät. Luontokeskus tehtiin kunnon hirsistä, sillä koko puiston ajatuksena on kertoa entisaikojen elämästä.

Luontokeskus 4, lähis nurkasta

Aimo Kajava

Mestarin jälki. Kymmenen tuumat hirret on salvettu käsityönä. Lohenpyrstösalvosten tekeminen on ammattilaisten puuhaa.

Artikkelin lähde Kaleva