Tärkeimmät luontokohteet kansiin

Pohjois-Pohjanmaan arvokkaita lintuvesiä uhkaa ränsistyminen

Tuomo-Juhani Tapio

OULU Pohjois-Pohjanmaan arvokkaimpien luontokohteiden hoito ja kunnostus edellyttävät jo lähivuosina useiden satojen tuhansien eurojen rahoituspakettia. Kiireisin hoitotarve on maakunnan kansainvälisestikin tunnetuilla lintuvesillä.

Lähiviikkoina julkistettavan selvityksen mukaan useita kohteita uhkaa suoranainen ränsistyminen, jos niiden hoitoa edelleen lykätään.

Pohjois-Pohjanmaan liitto, ympäristökeskus ja Metsähallitus ovat listanneet maakunnan kaikki merkittävimmät luontokohteet ja aluekokonaisuudet sekä arvioineet niiden hoito- ja kunnostustarpeet ja -tavoitteet. Työ on laatuaan ensimmäinen koko valtakunnassa.

Kohteista useimmat ovat mukana Suomen Natura 2000 -verkostossa. Valtaosaa niistä voidaan kuitenkin hyödyntää ohjatusti muun muassa matkailussa.

Työssä on tarkasteltu myös maakunnan keskeisimpiä virkistysalueita ja retkeilyreitistöjä. Selkeästi kaupalliset matkailulukohteet on sen sijaan raakattu sivuun.

Työryhmän vetäjä, suunnittelija Jorma Pessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta sanoo, että suojelullisesti arvokkaimmat alueet on myös jätetty tietoisesti kehittämiskohteiden ulkopuolelle. Näin on haluttu turvata niiden suojelutavoitteiden ensisijaisuus.

Rahaa roiskittu

Selvitystyön taustalla ja perusteena on viime vuosina rajusti supistunut ympäristötöiden rahoitus. Tekijät uskovat, että kohteiden selvä ja perusteltu rankkaus auttaa ohjaamaan vähät rahat juuri sinne missä niitä kipeimmin tarvitaan.

Pessa sanoo, että tähän saakka rahaa on roiskittu harkitsemattomasti ja yleensä muilla kuin varsinaisilla asiaperusteilla.

”Kohteita on valittu ja rahaa jaettu tasaisesti koko maakuntaan sulle mulle- periaatteella ja ilmeisenä tavoitteena kaikkien tyytyväisyys”, hän sanoo.

Nyt tähän käytäntöön on luvassa muutos. Pessa uskoo, että rahoitusta on mahdollisuus jopa lisätä, kun rahoittajille on näyttää selkeä lista kohteista, joiden kehittämisen takana seisoo koko maakunta.

Kohteet on myös tarkoitus sisällyttää erilaisin merkinnöin valmisteilla olevaan maakuntakaavaan.

Ominta ilmettä

Pohjoispohjalaisen luonnon kansallisesti ja kansainvälisesti suurimmat arvot liittyvät maankohoamisrannikkoon, suoluontoon ja Koillismaan vanhoihin metsiin.

Varsinkaan maankohoamisrannikkoa ei tavata yhtä monipuolisena missään muualla. Rannikolla sijaitsevat myös tärkeimmät lintuvedet.

Jopa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ovat myös laajat ja alavat aapasuot. Vanhojen metsien parhaimmisto keskittyy Kuusamoon ja Koillismaan vaarametsiin.

Tärkeimmät suojelukohteet ovat Hailuodon aluekokonaisuus, Liminganlahden, Akionlahden ja Kempeleenlahden lintuvesikokonaisuus, Oulangan kansallispuisto, Rahjan saaristo ja Kalajoen luontokohteet sekä Syöte.

Virkistysalueista on listattu muun muassa Iso-Syöte, Kylmäluoma, Rukan kokonaisuus, Syötteen virkistysalue sekä Kiiminkijoen vesistö.

Kohteidein valinnassa niiden valtakunnallinen merkitys on etusijalla. Perinnemaisemista mukaan on otettu myös paikallisesti merkittävät kohteet.

Runsaasti kohteita

Kunnostusta ja hoitoa vaativia lintuvesikohteita on listattu kaikkiaan 53. Niistä lähes puolet on välittömän kunnostuksen tarpeessa.

Muita kunnostettavia vesistöjä on 81, joista jokivesiä kuusi ja järviä yhdeksän. Loput ovat erilaisia pienvesiä.

Ennallistettavia soita on 31. Kaikki sisältyvät Suomen Natura 2000-verkostoon. Ennallistettavia metsäkohteita on 19, ja niistä yli puolet sijaitsee soidensuojelualueilla.

Perinnemaisemakohteita on yli 300, ja niiden yhteispinta-ala runsaat 3 000 hehtaaria. Mukaan ovat päässeet kaikki Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemaselvityksessä mainitut perinnebiotoopit.

Yleisökäytön kehittämistä varten luontokohteet on ryhmitelty 36 aluekokonaisuudeksi. Soveltuvuus on arvioitu kulutuskestävyyden, lajien häiriöalttiuden ja sietokyvyn sekä luontotyyppien ominaispiirteiden mukaan.

Näistä kokonaisuuksista 14 sisältyy maakunnan ensisijaisiin kehittämiskohteisiin: ensimmäiseen luokkaan kuusi ja toiseen kahdeksan.

Artikkelin lähde Kaleva