Ruuhkia tuskin rajalle

Tien kunnostaminen Suoperässä alkaa huhtikuussa

Heikki Ketola

KUUSAMO Kuusamon rajanylityspaikan kehittämisen lähtökohtana on arvio, että liikennemäärät kasvavat kansainvälistymisen jälkeen 50 000-80 000 rajanylitykseen vuodessa. Niiden ei uskota synnyttävän nykyisen raja-aseman rakenteilla ja liikennejärjestelyillä minkäänlaisia ruuhkia. Viime vuonna rajanylityksiä tapahtui 19 395.

Kortesalmen rajavartioasemalla torstaina pidetyssä Suomen viranomaisten tapaamisen tavoitteena oli saada kaikille viranomaisille ja rajanylityspaikkaa käyttäville tahoille yhteneväinen näkemys ylityspaikan kehittämistarpeista. Koolle kutsujana toimi Kainuun rajavartioston komentaja ja Kainuun alueen rajavaltuutettu eversti Hannu Etu-Seppälä.

Suomen osapuolen viranomaistapaamisen jälkeen järjestettiin Kainuun ja Kalevalan alueen rajavaltuutettujen tapaaminen, minkä yhteydessä tutustuttiin niin Suomen puoleiseen raja-asemaan sekä Venäjän Suoperän raja-asemahankkeeseen.

Karjalan tasavallasta tapaamiseen osallistuivat muun muassa ulkoisten suhteiden ministeriön, tullin, tiehallinnon sekä paikallishallinnon edustajat Kalevalan rajavaltuutettu eversti Aleksandr Dolidzen johdolla.

Lisärahaa tarvitaan

Venäjän osapuoli on saanut EU:lta kuusi miljoonaa euroa Suoperän uuden aseman rakentamiseen. Lisäksi se on päättänyt kunnostaa ylityspaikalle johtavan tieosuuden omalla rahoituksellaan.

Uusi asema rakennetaan noin 200 metrin päähän rajasta ja sen tarkemmat suunnitelmat ovat tällä hetkellä siunattavina Moskovassa. Lähikuukausina Venäjän Federaation ja EU:n välillä on määrä allekirjoittaa asiasta erityinen yhteisymmärrysmuistio, minkä jälkeen lyödään lukkoon rakentamisen lopullinen aikataulu.

”Venäjän osapuolen arvio oli, että jos kaikki menee hyvin, ylityspaikan avaaminen kansainväliseksi voisi tapahtua kolmen vuoden päästä”, kertoi majuri Vesa Blomqvist Kainuun rajavartiostosta.

Suoperään johtavan 165 kilometrin pituisen tien urakoitsija on valittu ja työt alkavat näillä näkymin huhtikuussa.

”Heidän rahansa eivät vielä riitä koko tieosuudelle, mutta federaation budjetista on haettu lisävaroja. Työt kuitenkin käynnistyvät ja ne aloitetaan rajalta.”

Toistaiseksi rahoitusta ei ole Venäjän puolella myöskään raja-aseman työntekijöiden asunnoille, sähkölinjan sekä radio- ja puhelinyhteyksien rakentamiseen.

”Niistä heillä on vetämässä rahoitusesitys federaation budjettiin, mutta vastausta siihen ei ole vielä saatu.”

Kuusamon kaupunki on luvannut maksaa venäläisten tarvitseman sähkön viiden vuoden ajalta.

Suomen puolella valmista

Suomen puolella on valmiudet avata Kuusamon rajanylityspaikka kansainväliselle liikenteelle vaikka nykyisillä järjestelyillä ja rakenteilla.

Raja-asemalle on kuitenkin suunniteltu pieniä muutostöitä, joiden kustannukset ovat muutamia tuhansia euroja. Suurin yksittäinen hanke on uuden ajoneuvojen tarkastushallin rakentaminen, josta ei ole vielä kustannusarviota.

Suuria tietöitä ei Suomen puolella tarvita. Tieliikelaitos on kunnostanut ylityspaikalle johtavaa tietä, ja tänä vuonna töitä tullaan tekemään edelleen seitsemän kilometrin matkalla.

Kunnostamatta jäävälle osuudelle tiepiiri on hankkimassa rahoitusta tavoitteenaan saada sekin valmiiksi ennen ylityspaikan kansainvälistymistä eli viimeistään vuoden 2003 loppuun mennessä.

Raja-aseman kansainvälistyessä rajavartiosto tulee lisäämään Kortesalmen rajavartioaseman vahvuutta noin 14:llä hengellä ja tulli Kuusamon tullitoimipaikan vahvuutta noin kymmenellä hengellä.

Artikkelin lähde Kaleva