Puu ja metalli painottuivat Pohjois-Pohjanmaalla

Vesa Kärki

OULU Finnvera Oyj:n Oulun aluekonttorin viime vuoden tietojen perusteella puheet uuden teknologian maakunnasta saavat hieman oudon kuvan.

”Viime vuoden perusteella maakunnassa luotetaan vahvasti puuhun ja metalliin. Teknologian merkityskin on toki suuri”, sanoo aluejohtaja Pentti Kinnunen.

Suurimmat teolliset toimialat olivat puuhun perustuva valmistus, huonekalujen valmistus, metalliteollisuus ja sähkö ja elektroniikkateollisuus. Etenkin huonekalujen valmistuksen rahoitus hyppäsi rajusti ylöspäin vuoteen 2000 verrattuna, mutta tämä selittyy pitkälti sillä, että Finnvera on ollut vahvasti mukana tulipalon jälkeen uuden huonekalutehtaan rakentaneen Incap Furnituresin toiminnassa.

Aluekonttorin viime vuonna myöntämä kotimaan riskirahoitus oli yhteensä 64,2 miljoonaa euroa (381 miljoonaa markkaa), kun se vuonna 2000 oli 53,4 miljoonaa euroa (317 miljoonaa markkaa).

Lainojen osuus rahoituksesta oli runsas puolet, takausten vajaa kolmannes ja takuiden vajaa kymmenesosa.

Aluekonttorin rahoituksella laskettiin syntyneen viime vuoden aikana noin 1 000 uutta työpaikkaa Pohjois-Pohjanmaalle.

Hyvistä luvuista huolimatta Kinnunen on huolissaan siitä, että uusien yritysten määrä aluekonttorin asiakaskunnassa pieneni edellisvuoteen verrattuna.

”Uusia yrityksiä perustetaan nihkeästi ja tilanne voi jatkua samanlaisena tänäkin vuonna”, Kinnunen arvelee.

Kinnusen mukaan Oulun aluekonttorin tavoitteena on jakaa tänä vuonna noin 56 miljoonaa euroa (333 miljoonaa markkaa).

Kinnunen arvelee, että investointien sijaan rahoitusta haetaan yhä enemmän käyttötalouteen. Alueen teknologiasektorin vaikeudet voivat puolestaan näkyä siinä, että isompien yksiköiden ja lisääntyvän sopimusvalmistuksen myötä sekä toiminnallinen että rahoitusriskikin ovat siirtymässä yhä enemmän ketjuissa alaspäin.

Jos taantumakuukaudet pitkittyvät, jakavat pankit yhä mieluummin yritysten rahoitusvastuuta Finnveran kanssa, joten siinäkin mielessä Kinnunen arvelee Finnveran riskirahoituksen pysyvän yhä vilkkaana, vaikka odotettu talouden nousu viivästyisikin.

Rovaniemen aluekonttori myönsi asiakkailleen rahoitusta 28,9 miljoonaa euroa (172 miljoonaa markkaa). Kajaanissa rahaa oli puolestaan jaossa noin 20 miljoonaa euroa (118 miljoonaa markkaa).

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva