Omakotitaloista huutava pula Oulussa

Tarjonnan vähäisyys nostaa hintoja ja ohjaa kysyntää naapurikuntiin

Markku Rättilä

OULU Myytävänä olevat realistisesti hinnoitellut omakotitalot viedään kiinteistövälittäjien käsistä Oulussa ja sen ympäristössä. Kiinteistövälittäjät laskevat että Oulun alueen markkinoille tarvittaisiin vuosittain myyntiin satoja omakotitaloja enemmän kuin mitä nyt on tarjolla.

”Jos olisi paikka mistä niitä tilata, ottaisimme heti kymmeniä”, myyntijohtaja Timo Jormakka Huoneistokeskuksesta kertoo.

Toimitusjohtaja Jouni Heikkinen OP-kiinteistökeskuksesta ja toimitusjohtaja Pekka Paulamäki LKV Paulamäestä yhtyvät Jormakan arvioihin.

”Kun omakotitalo tulee ensiesittelyyn, sitä käy katsomassa 30-60 perhettä”, Jouni Heikkinen havainnollistaa.

Valtaosa ostajista haluaisi suomalaiskansallisen intohimon mukaisesti asua omakotitalossa rauhallisella paikalla veden äärellä keskellä kaupunkia. Kun moisia ihmeitä ei juuri ole tarjolla, kysyntä suuntautuu ensin mahdollisimman lähelle. Jos lähiöiden liepeiltäkään ei taloja ole tarjolla, on osa omakotitaloon halajavista valmiita lähtemään talon perässä kauemmaksikin.

Valtaosa omakotitalon potentiaalisista ostajista ei kuitenkaan halua kovin kauaksi työpaikasta ja palveluista. Haukipudas, Kiiminki, Kempele ja Oulunsalo vetävät, mutta Tyrnävälle, Liminkaan, Muhokselle ja Iihin saakka halukkaita muuttajia on kokonaiskysyntään nähden vähän, Jormakka huomauttaa.

Valtaosa niistä jotka eivät löydä sopivaa omakotikohdetta, tyytyvät hyvällä paikalla olevaan rivitaloasuntoon. Kun niistäkin tahtoo olla uupelo, asiakkaat ovat valmiita ainakin tilapäiseen kerrostaloasumiseen ennemmin kuin lähtevät etäisyyksien päähän kaupungista.

Vesi vetää

Vesimaisemalla on kuitenkin vetovoimaa kauempanakin. Pekka Paulamäki toteaa että Oulusta ollaan valmiita lähtemään sen perässä kymmenien kilometrien päähän.

”Esimerkiksi Iissä tarjolle tulleet jokirantatontit menivät hyvin kaupaksi oululaisille ostajille”, Paulamäki tietää kertoa.

Omakotitalopulassa on pitkälle kyse tarjolla olevan tonttimaan määrästä ja hinnasta. Kun tarjonta on vähäistä, se nostaa talojen hintoja. Toisaalta asiakkaat ovat valmiita maksamaan hyvästä kohteesta kovankin hinnan.

”Meilläkin on jonossa ostajia jotka ovat valmiita maksamaan uudehkosta hyvällä alueella olevasta talosta 170 000-340 000 euroa (1-2 miljoonaa markkaa)”, Pekka Paulamäki sanoo.

Tarjonnan vähäisyys nostaa omakotitalojen hintoja. Neliöhintahaitari on leveä, talon sijainnista, koosta ja kunnosta riippuen. Isoa remonttia kaipaavan vanhemman talon voi saada noin 670 euron (4 000 markan) neliöhintaan, kun taas uudehkot laatukohteet vaihtavat omistajaa vasta 1 700 euron (10 000 markan) neliöhinnalla.

Ylihintaa Oulun seudun omakotiostajat eivät kuitenkaan ole valmiita maksamaan, Jouni Heikkinen muistuttaa.

Jos markkinatilanne omakotikaupassa tasapainossa muun asuntokaupan tapaan, hinnat olisivat asuntokauppiaiden arvioiden mukaan halvempia.

Omakotitalojen myyntiaika on keskimäärin pari kuukautta. Jos hinta on kohdallaan, kauppoja syntyy kiinteistövälittäjien mukaan nopeasti. Keskimyyntiaikaa nostavat lähinnä epärealistiset hintaodotukset.

Matala korkotaso siivittää asunto-kauppaa

OULU Asuntojen keskihinnat ovat pysyneet Oulun seudulla vakaina, vaikka kysyntä on vilkasta. Keskineliöhinnat pyörivät vanhoissa kerrostaloasunnoissa 1 160 euron (6 900 markkaa) tuntumassa neliömetriltä. Kaksioita saa keskimäärin 1 430 euron (8 500 markan) neliöhintaan. Koko maassa vastaava hinta oli joulukuussa 1 675 euroa (9 960 markkaa).

Asuntojen kokonaishintataso Oulussa on useimpiin muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna tilastollisesti noussut. Se johtuu siitä että Oulussa myydään selvästi muita enemmän uusia huoneistoja.

Toimitusjohtaja Jouni Heikkinen OP-kiinteistökeskuksesta pitää jopa yllättävänä että hinnoissa ei ole tapahtunut nousua.

”Tosiasia on että tiettyjen asuntotyyppien osalta myydään ei oota. Silti hinnat pysyvät vakaina. Toki on niitäkin asuntotyyppejä joista on ylitarjontaa”, Heikkinen sanoo.

Pulaa on Heikkisen mukaan ”matti meikäläisten” perusasunnoista. Vaikka uutta perusasuntotuotantoa on runsaasti, asuntoja ei joitakin luksuskohteita lukuunottamatta jää ”varastoon”. Siitä pitää huolen seudun raju kasvu. OP-kiinteistökeskuksella myynnissä olevista uuskohteistakin valtaosa myydään nopeasti.

”Uudisrakennuskohteista myydään 85 prosenttia rakentamisen aikana tai heti valmistumisen jälkeen. Myymättä on käytännössä vain yksittäisiä huoneistoja sieltä täältä”, Heikkinen selventää.

Myyntijohtaja Timo Jormakka Huoneistokeskuksesta pitää juuri mittavaa uustuotantoa selityksenä hintatason vakaudelle, alhaisten korkojen ohella. Hän ei näe siinä asuntokauppiaan silminkään mitään huonoa.

”Tilannetta voi pitää hyvänä. Vakaat hinnat ja matala korkotaso rauhoittavat asiakkaita. Se pitää osaltaan yllä vahvaa kysyntää.”

Ennustettavuus hyvä

Alhaisista vakaista koroista on kiittäminen EU-jäsenyyttä ja euroa, pankinjohtaja Matti Hautala Nordeasta korostaa.

”Korkojen ennustettavuus on nykyisin hyvä. Se tukee asuntoluottojen kysyntää. Paluuta entisiin epävarmuuden aikoihin ei ole.”

Korkojen mataluuteen vaikuttaa myös asuntoluotottajien välinen kova kilpailu. Se on painanut pankkien omat marginaalit erittäin alas.

EU-jäsenyyden jälkeen suomalaiset ovat ottaneet asuntolainaa kiihtyvään tahtiin. Muutamassa vuodessa asuntoluottokanta on noussut yli 10 miljardilla eurolla (60 miljardilla markalla) ollen nyt noin 27 miljardia euroa (160 miljardia markkaa).

Vastaavana aikana asuntoluottojen korkokäyrä on kulkenut täsmälleen päinvastaiseen suuntaan. Kun kymmenen vuotta sitten keskikorko oli 14 prosentin tuntumassa, se on nyt pudonnut alle viiteen prosenttiin.

Tarjontaongelmat omakotimarkkinoilla heijastuvat osaltaan myös kerrostalo- ja rivitaloasuntokauppaan. LKV Paulamäen toimitusjohtaja Pekka Paulamäen mukaan markkinoille ei vapaudu riittävästi suosituimpia asuntotyyppejä kun sopivaa omakotikohdetta, johon muuttaa, ei löydy. Tällöin asukkaat jäävät asumaan entiseen asuntoonsa odottaen sopivampaa tilaisuutta vaihtaa kotia.

”Puute omakotitaloista on siinä mielessä asuntokaupassa selvä tulppa.”

Artikkelin lähde Kaleva