Rautaruukki tiukentaa otettaan

Alihankkijoilta vaaditaan jatkossa sertifioidut ympäristöjärjestelmät

Tuomo-Juhani tapio

OULU Karjalan Pelletti Oy:n tärkein länsimainen kauppakumppani Rautaruukki Oyj aikoo seurata jatkossa entistä tarkemmin suomalaisjulkisuudessa usein arvostellun kostamuslaisen alihankkijansa ympäristökäyttäytymistä.

Konsernin energia- ja ympäristöjohtaja Jukka Nikula sanoo, että pitkän tähtäimen tavoitteena on sitouttaa kaikki raaka-ainetoimittajat sertifioituihin ympäristöjärjestelmiin.

Rautaruukki noudattaa itse tuotannossan sekä kansainvälisen Iso 14001 -standardin että Euroopan unionin Emas-asetuksen mukaisia järjestelmiä.

Kostamuslaisyhtiö on aiheuttanut Rautaruukille päänvaivaa erityisesti keskeneräisellä rikinpoistojärjestelmällään, jonka rahoitukseen Suomen ympäristöministeriö satsasi viime vuosikymmenen puolivälissä noin 2,5 miljoonaa euroa (15 mmk).

Myös yhtiön puhdistamattomat ja pelkästään maavalleilla eristetyt jätevedet ovat vakava ympäristöuhka altaan alapuoliselle Kuittijärven vesistölle.

Ei toiveita toteutuksesta

Suomen ympäristöministeriön saama tuore konsulttiselvitys ei anna takeita rikinpoistolaitteiston nopeasta loppuun rakentamisesta. Venäläisosapuoli on kuitenkin valmis edelleen neuvottelemaan toteutuksen ehdoista ja aikataulusta.

Neuvotteleva virkamies Kristiina Isokallio ympäristöministeriöstä sanoo, että tilanne on sekä hämmentävä että kiusallinen.

”Me emme edelleenkään oikein tiedä, kumpi lopulta haraa toteuttamista vastaan: Konsernijohto Tserepovitshissa vai paikallisjohto Kostamuksessa”, hän sanoo.

Ministeriö patistaa

Ympäristöministeriö on vedonnut usein myös Rautaruukki Steeliin, jotta se patistaisi ikään kuin keittiön kautta kostamuslaisyhtiötä sitoutumaan rikinpoistourakkaan.

Rautaruukissa tällaiselle välimiehen roolille ei lämmetä.

”Rikinpoistolaitteiston kanssa meillä ei ole mitään tekemistä. Ylipäätään mahdollisuutemme rajoittuvat siihen, että keskustelemme yhtiön johdon kanssa heidän ympäristötavoitteistaan ja seuraamme niiden toteutumista”, Nikula sanoo.

Nikula myöntää, että Karjalan Pelletti Oy:n kielteinen ympäristöimago voi heijastua välillisesti myös Rautaruukkiin.

”Varmasti tulevaisuudessa myös raaka-aineiden ja niiden hankinnan on kestettävä entistä kriittisempi ekologinen tarkastelu”, hän sanoo.

Konsernille sertifikaatti

Karjalan Pelletti Oy on osa suurta venäläistä Severstal-konsernia, jonka rauta- terästuotanto sai viime vuoden lopulla Iso 14001 -standardin mukaisen sertifikaatin. Järjestelmä ei kata kuitenkaan vielä tässä vaiheessa Kostamusta.

Nikula ei tunne yksityiskohtaisemmin Severstalin ympäristöjärjestelmän sisältöä eikä tiedä mihin se on sitoutunut.

Ympäristöneuvos Antero Honkasalo ympäristöministeriöstä ei ota siihen myöskään kantaa, koska ei ole tutustunut asiakirjoihin.

Hän torjuu kuitenkin käsityksen että ympäristöjärjestelmät antaisivat ikään kuin luonnostaan puhtaat paperit niihin toiminnassaan sitoutuneille.

”Esimerkiksi Iso 14001-standardi ei välttämättä edellytä muuta kuin sitoutumista oman ympäristöpolitiikkansa jatkuvaan kehittämiseen”, Honkasalo sanoo.

Se ei sisällä ehdottomia vaatimuksia ympäristönsuojelun tasolle eikä ole mikään päästöjen vähenemisen tae.

Honkasalo sanoo, että standardin vaikuttavuuden arviointi on myös hyvin hankalaa, koska se ei edellytä jatkuvaa ja julkista ympäristöraportointia.

”Tässä mielessä Emas-asetus on tiukempi ja kontrolloidumpi”, Honkasalo sanoo.

Markkinat vaativat

Honkasalo antaa hyvää palautetta Rautaruukki Oyj:n ympäristöpolitiikasta ja erityisesti sen ympäristöraportoinnista.

Samalla hän kuitenkin kysyy, kuinka ja missä määrin se seuraa alihankkijoidensa vastaavaa toimintaa.

”Kun omat asiat ovat kunnossa, voi niiden edellyttää olevan kunnossa myös yhteistyökumppaneilla”, hän sanoo.

Honkasalo ottaa esimerkin suomalaisesta metsäteollisuudesta. Se vaatii alkuperätodistuksen jokaisesta Venäjältä ostamastaan puukuutiosta, koska se on siihen sitoutunut ja koska markkinat edellyttävät sitä.

”Ylipäätään markkinoilla kysellään entistä enemmän ympäristöasioiden perään, eikä tämä kiinnostus kohdistu pelkästään lopputuotteeseen vaan koko ketjuun”, Honkasalo sanoo.

Pelletit sulavat. Rautaruukki Steel on kostamuslaispellettien suurin länsiostaja noin 900 000 tonnilla vuodessa. Karjalan Pelletti Oy:n aika ajoin rajustikin arvostellulla ympäristöpolitiikalla ei ole ostoihin vaikutusta.

Arkisto

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva