Artikkelin lähde Kaleva
Hirren voi myös kuivata ehjäksi
VTT:n kehittämällä puristuskuivauksella eroon puun halkeamista
Vesa Kärki
OULU Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT) kehitetty uusi puun kuivausmenetelmä estää hirsirakentajia kiusanneen hirren halkeilun ja antaa hirsiteollisuudelle uutta potkua sekä kotimaan myyntiin että ulkomaan vientiin. Esimerkiksi Saksassa on vierastettu halkeilevaa hirttä ja sinne onkin kaupattu liimasaumattua lamellihirttä.
”Ihmiset eivät ymmärrä massiivipuun halkeamista. Tämä on ollut ongelma sekä viennissä että myös kotimaan myynnissä. Kotimaassa asiakkaat ovat toki tottuneet siihen, että isot hirret halkeilevat mutta koko ajan omakotiasiakkaat ovat tulleet vaativammiksi ja siihen on teollisuus vastannut kehittämällä liimahirsituotteen. Uudella kuivausmenetelmällä saamme kehitettyä luonnonmukaisen massiivipuun, jossa ei ole halkeamia”, sanoo kuivausmenetelmää jo käyttävän pudasjärveläisen Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijula.
Kuivuvan puun luontaisen halkeilun estäminen on tärkeää muussakin sahatavaran viennissä, vaikka hirrestä on nyt lähdetty liikkeelle.
”Kun sahatavaraa pilkotaan jatkojalostukseen pienemmäksi, niin jos siellä on halkeamia, niin se on paha vika. Siinä mielessä kuivauksen kehittäminen ja kuivatun puun laatu on yksi keskeisimpiä kysymyksiä suomalaiselle sahateollisuudelle, koska meillä kaikki tavara käytännössä kuivataan. Jos saamme käyttöön hyvän uuden menetelmän, on se meille selvä kilpailuetu”, sanoo osastopäällikkö Markku Paavilainen Metsäteollisuus ry:stä.
”Kun siirryin kuivaustutkimukseen, törmäsin tietysti halkeiluongelmaan. Aloin pohtia sitä, mitä tapahtuu, jos puuta kuivatessa sitä myös samanaikaisesti puristaa kasaan”, tutkijan Paavo Kontisen VTT:n Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta kertoo.
Tätä niin sanottua Kopu-kuivausta eli kokoonpuristus-kuivausta kokeiltiin ensiksi VTT:n laboratoriotiloissa, missä kokeet onnistuivat hyvin. Sen jälkeen asiaa lähdettiin viemään teollisuuteen.
”Yksi ongelma on se, että kun tutkijat esittävät ajatuksia, niin on vaikea saada teollisuutta innostumaan. Mutta Kontiotuotteen Poijula innostui asiasta ja sanoi heti, että tätä lähdetään viemään eteenpäin”, Kontinen kertoo.
”Kuivausmenetelmä otettiin meillä käyttöön ensimmäistä kertaa teollisessa mittakaavassa viime keväänä. Elokuussa toimitettiin ensimmäinen isompi mökki ja kunnollinen markkinointi on aloitettu tämän vuoden alusta”, Poijula kertoo.
Kuivausaika lyhenee
Kopu-menetelmässä puut eli jopa 30-40 hirttä ladotaan rinnakkain kuivaamossa ja samalla puita puristetaan laidoilta hydraulisilla puristimilla.
”Puristamalla kuivauksen voi tehdä paljon isommalla teholla, kun ei ole vaaraa tästä halkeilusta. Tämä lyhentää kuivausaikaa, kun voidaan käyttää täyttä kuivaustehoa. Kuivausajan lyheneminen tuo selvää säästöä”, Kontinen kertoo.
Puristuskuivaus sopii paitsi hirrelle myös muulle sahatavaralle ja VTT:llä on arveltu, että uusi menetelmä tuo säästöinä ja lisätuottoina suomalaiselle sahateollisuudelle jopa 100 miljoonaa euron edut.
”Kuivausajan lyhenemisen ja halkeilun estämisen lisäksi Kopu-menetelmällä päästään eroon myös sahatavaran kieroutumisesta ja käyristymisestä, mikä lisää sahatavaran arvoa”, selvittää Kontinen 100 miljoonan euron laskelmaa.
Pitkällä tähtäimellä investointi kannattaa
Poijula sanoo, että yritys on tällä hetkellä selvinnyt suhteellisen vähäisillä investoinneilla uuden kuivausmenetelmän käyttöön otosssa. Jos markkinointi tuo toivottua tulosta, pitää uuteen menetelmään panostaa.
”Nykyinen kysyntä pystytään vielä olemassaolevin laittein tyydyttämään On aivan selvää, että vuoden parin sisään ajaudutaan kuitenkin miljoonainvestointeihin. Mutta uskomme, että verrattuna esimerkiksi liimahirsituotantoon niin me pääsemme tällä menetelmällä ajan myötä edullisempaan ratkaisuun”, Poijula sanoo.
Poijula uskoo myös, että Kopu-kuivausta voidaan käyttää myös onnistuneesti muun sahatavaran kuivauksessa, vaikka halkeilu on periniteisesti ison puutavaran kiusa.
”Mitä paksumpi puu sitä isommat ovat halkeamisongelmat. Sen takia hirrestä löytyy helpommin teollisesti sovellettava kohde, mutta uskon, että menetelmä on sovellettavissa esimerkiksi yleisesti käytössä olevan 50- millisen ja 73-millisen sahatavaran kohdalla”, Kontiotuotteen toimitusjohtaja Jalo Poijula sanoo.
Artikkelin lähde Kaleva