Artikkelin lähde Kaleva
Oppikirjojen teko vie kokonaan
60-vuotias
Veikko Ervasti Oulussa.
Toppilan lukion rehtori, maantieteen ja biologian opettaja Veikko Ervasti on jäänyt jokin aika sitten osa-aikaeläkkeelle. Se ei merkitse sitä, että Ervastilla olisi opetuksen kipinä sammumassa.
Päivänsankari aikoo sitten aikanaan 2005 jäädessään kokonaan eläkkeelle omistautua täysin oppikirjaprojekteihinsa. Jo osa-aikaeläkekin tarjoaa hänelle sen mahdollisuuden, että kirjallisia töitä voi tehdä joskus päiväsaikaan eikä vain öisin ja jouluna.
Oppikirjat ovat Veikko Ervastin tuntemattomampi puoli, sillä hänet kyllä tiedetään vihreiden edustajaksi Oulun kaupunginvaltuustossa, kulttuurilautakunnan puheenjohtajaksi ja Oulun opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtajaksi. Saattaapa joku muistaa hänet entisenä OLS:n jääpalloilijana ja Oulun Verkkopalloseuran puheenjohtajana.
Veikko Ervasti on ollut mukana kirjoittamassa liki pariakymmentä oppikirjanimikettä. Oppikirjoihin liittyvät hänen lomamatkansakin.
”Olemme reissanneet paljon Euroopassa, tutustuttu kohteisiin ja otettu kuvia. Matkat ovat olleet lähinnä Saksaan, Ranskaan, Itävaltaan, Sveitsiin ja Italiaan. Baijeri on suosikki. Siellä on siistiä, hyvä järjestys ja ystävälliset ihmiset. Ei tarvitse pelätä tulla ryöstetyksi. Maastot ovat vaihtelevat. Se on ollut yllätys, kuinka paljon Etelä-Saksassa on metsiä.”
Ervastin kesälomamatkat keskiseen Eurooppaan ovat olleet Tee se itse -matkoja. ”Olemme lentäneet sinne ja vuokranneet henkilöauton, yöpyneet Zimmerfreissa tai Gasthauseissa. Ne ovat siistejä, kohtuuhintaisia ja aamupala on hyvä.”
Mahtaisiko Veikko Ervastilta syntyä suomalaisille käytännön matkaopas Keski-Eurooppaan? Euroaikana ei tarvitsisi murehtia edes rahan vaihtosuhteita.
Oppikirjojen kirjoittamiseen Veikko Ervasti sai kipinän arvosteltuaan niitä vuodet 1970-1985 Kalevan kulttuurisivuille Kaisu Mikkolan pyynnöstä.
”Arvostelin biologian, maantieteen ja ympäristöalan kirjoja - varmasti satoja. Samalla sain kipinän kulttuuriin laajemminkin, toisaalta myös oppikirjojen kirjoittamiseen.”
Veikko Ervasti on viihtynyt kulttuurin parissa. ”Olen tykännyt olla kulttuurilautakunnan puheenjohtajana. Menossa on kolmas kausi. Kulttuuri-innostus iski jo kuusivuotiaana. Olen aina ollut kirjaston suurasiakas. Sittemmin ovat tulleet tutuksi teatteri ja muut. Tietenkään kaikkea ei pysty hallitsemaan.”
Ervastin mielestä Oulu on oikea kulttuurikaupunki, joka kestää vertailun kansallisesti ja kansainvälisesti. Hän on kuitenkin huolissaan, että suomalaiset ovat tältäkin osin jakaantumassa A- ja B-kansalaisiin.
”Esimerkiksi lukiossa on oppilaita, jotka vetoavat, ettei heillä ole vara lähteä teatteriin. Kun koulu sitten kerran maksoi näytännön, niin oppilaspalautteessa tuli paljon kiitosta, että kerrankin pääsi. Valtuustossa koulujen kulttuuriraha sai vain 23 valtuutetun tuen”, Ervasti sanoo selvästi pettyneenä.
Veikko Ervasti valittiin ensimmäisten vihreiden joukossa kaupunginvaltuustoon 1984. Tämän kertaista kaupunginvaltuustoa hän pitää parhaana kokoonpanona, koska valtuusto on ryhtynyt käyttämään määräraha-asioissa sille kuuluvaa valtaa. ”Budjettikokouksissa saadaan jotakin aikaan.”
Opetuspuolen ammattiliittotehtävistä Veikko Ervasti on luopumassa mittavan uran jälkeen. Takana on kymmenen vuotta puheenjohtajuutta. Vuosien varrelle mahtuu myös monta merkillistä koulusotaa. Viimeksi ajatus lakkauttaa aluelukioita sai Ervastin joukot liikkeelle.
”Paras saavutus on lukioverkoston romutusaikeiden estäminen. Se oli hölmö suunnitelma. Lukiolaisten määrä on kasvanut viime vuosina tuhannella, mutta tilaa ei ole tullut yhtään lisää. Siksi Lassinkallion lukion taannoinen lakkauttaminen tuntuukin tappioista suurimmalta. Nyt niitä tiloja tarvittaisiin.”
Tietyn urheiluhenkisyytensä Veikko Ervasti haki jo lapsena Tuiran Kisakentältä ja sittemmin OLS:n jääpallojoukkueesta. ”Itse olin voittamassa himmeämpiä mitaleita, mutta heti lopettamiseni jälkeisenä vuonna OLS:sta tuli mestari. Velipojat Antti ja Yrjö ovatkin kiusanneet myöhemmin, miksen älynnyt lopettaa aiemmin.”
Tämän hetken urheilulaji Ervastilla on tennis. Pelaamisessa on menossa useamman kuukauden tauko, sillä Ervasti on monien muiden tapaan jonossa polvitähystykseen. ”Golfiin en ole vielä sortunut. Sen vuoro tulee sitten, kun kunto ei enää riitä muuhun. Uskon, että perusteiltaan laji on helppo oppia, mutta kokonaisuus on eri juttu.”
Sen verran pelimiestä Ervastissa on, että hän uskoo peittoavansa golfissa huokuttelijansa vuoden harjoittelun jälkeen, kun aika koittaa. ”Vetokin on jo lyöty ja palkinnot sovittu.”
Merkkipäiväänsä Veikko Ervasti juhlistaa OAJ:n/Akavan huoneistossa osoitteessa Asemakatu 22 A kello 13-19. ”Lyhyet puheet!”, on päivänsankarin toive.
KARI SANKALA
Oppikirjailija. Veikko Ervasti on ollut tekemässä lukuisia oppikirjoja ja jatkoa on luvassa vielä vuosia. Niinpä eivät koululaiset Toppilan lukion rehtorista mihinkään pääse, vaikka tämä jääkin aikanaan eläkkeelle.
Risto Rasila
Artikkelin lähde Kaleva