Suomalaisesta ruoasta saa elämyksiä

50-vuotias

Kauko Ervasti Oulussa.

Ravintoloissa ei luoteta riittävästi suomalaisiin ruokalajeihin eikä kotimaisiin raaka-aineisiin. Kuitenkin suomalaisuudesta saisi myyntivaltin ja elämyksen matkailijoille myös ruokamaailmassa. Kauko Ervasti uskoo, että kotimaisetkin kuluttajat luottaisivat mieluiten kotimaiseen ruokaan.

”Tilanne on pahimmista päivistä hieman parantunut, mutta edelleenkään taajamissa ei tahdo saada suomalaista ruokaa ravintoloista. Kuitenkin mielikuvitusta käyttämällä suomalainen ruokaperinne tarjoaa loistavia mahdollisuuksia. Pelkästään yhden maakunnan sisällä kirjo on erittäin vaihteleva -- kuten oululainen rössypottu ja Kainuulaiset rönttöset -- saati 20 maakunnan ruoka-aarteet”, Ervasti painottaa.

Erityisesti hän haluaa arvostusta kotimaiselle kalalle. Oululaisena ruokapalveluyrittäjänä Ervasti pitää toisena kotinaan Hailuotoa, mistä juontuu hänen rakkautensa kotimaisiin kalaruokiin.

”Kyllähän meillä tuotetaan paljon kasvatuskalana muun muassa siikaa, joka on ihan hyvää. Luonnonkalan pyyntiä pitäisi tukea hintapolitiikalla. Ammattikalastajien tilanne alkaa olla huolestuttava”.

Kalaruokien tekoon Ervasti perehtyi toimiessaan Hailuodon Marjaniemessä sijaitsevan Ranta-Sumpun yrittäjänä. Hän huolehti myös ravintolan kalapainotteisista ruoista. Ranta-Sumppu meni konkurssiin vajaa vuosi sitten, ja jo vuosia ennen konkurssia hän toimi pito- ja ruokapalvelujen tarjoajana.

Nyt Ervastin päätyö on Art Food Design -yritys, jonka toimiala on ruokailukokonaisuuksien järjestäminen etupäässä yrityksille ja yhteisöille sekä ruoka-alan konsultointi toimilupa-alueena kaikki EU-maat sekä Norja.

”Ruokailu on paljon muutakin kuin syömistä. Pyrin tarjoamaan asiakkailleni erikoisen elämyksen, mikä lähtee yleensä taiteellisesta kattauksesta ja somistuksesta. Unelmani on päästä tarjoamaan serviisi 10 000-15 000 ihmiselle. Tähän asti suurin tilaukseni on 2 000 hengelle”.

Yhtenä suurimmista saavutuksistaan Ervasti pitää Pohjois-Pohjanmaan liiton toimeksiantoa vuonna 2000 Helsingin Suussa sulavaa Suomesta -tapahtumassa, jonka Pohjois-Pohjanmaan koordinaattorina hän toimi. Tapahtumassa esittäytyivät kaikkien maakuntien herkut. Tuolloin hän lopullisesti huomasi suomalaisen ruoan monipuolisuuden.

Ranta-Sumpun kohtalosta hän sanoo, että paikka oli liian suuri ja samalla myös liian pieni menestyäkseen. Ervasti oli ehtinyt laajentaa, mutta matkailijavirta ei riittänyt. Pienemmällä kapasiteetilla hän saattaisi vielä jatkaa.

”Hailuoto on vetovoimainen päiväkäyntikohde, mutta yöpyville matkailijoille se ei riitä. Kunnan pitäisi satsata miljoonilla markoilla matkailun edellytysten kehittämiseen, samalla tavalla kuin Pudasjärvi tai Puolanka tekevät. Tietysti sen ymmärtää, että pienellä Hailuodolla ei ole resursseja”, Ervasti pohtii.

Hailuotoon hän järjestää edelleen tilausbussimatkoja ja suunnittelee uutta yritystoimintaa.

Oulunsalossa syntymässä käynyt Ervasti aloitti uransa Sofia Päätalon kioskin työntekijänä 14-vuotiaana Oulunsalon lauttarannassa. Vuonna 1972 hän perusti veljensä kanssa kahvilan lauttarantaan Hailuodon puolelle. Rantasumpun yrittäjänä hän aloitti vuonna 1976.

Ervasti on toiminut muun muassa Pohjois-Pohjanmaan liiton markkinointityöryhmän jäsenenä ja varapuheenjohtajana, matkailutoimikunnan jäsenenä ja yhteismarkkinointityöryhmän jäsenenä.

Juhlapäivänään Ervasti ei pidä vastaanottoa vaan tuttavat, sukulaiset ja kylänmiehet voivat onnitella häntä 27. tammikuuta Oulunsalon Peuhussa (Oysin virkistysmaja) kello kolmesta lähtien.

ANTTI ERVASTI

Tapio Maikkola

Luotolainen sydämessään. Hailuoto on valokuvausta harrastavan Kauko Ervastin toinen koti. Hän sanoo ottaneensa tuhansia ja taas tuhansia kuvia aiheesta ja on julkaisut muun muassa Hailuoto-postikortteja.

Artikkelin lähde Kaleva