Kaksikymppinen kirjastotalo on palvellut hyvin

Jarno Mällinen

OULU Runsaat 20 vuotta sitten, loppuvuodesta 1981, Oulun pääkirjasto aloitti muuton nykyisiin tiloihinsa Torinrantaan. Yleisölle uusi kirjastorakennus avattiin 11. tammikuuta 1982, jolloin lehtisali otettiin käyttöön.

Kirjastotoimenjohtaja Helvi Puolakka on työskennellyt talossa alusta asti. Kirjastouransa hän aloitti kuitenkin jo Ainolan puistossa sijaitsevassa Pohjois-Pohjanmaan museon rakennuksessa, jossa pääkirjasto ehti majailla puoli vuosisataa.

”Ainolassa tilanne oli ollut kestämätön jo pitkään”, Puolakka muistelee. Tilaongelma oli hänen mukaansa yhtenä syynä siihen, ettei Oulun kaupunginkirjasto saanut maakuntakirjaston tehtäviä. Vuonna 1973 tehtävä kuitenkin annettiin kirjastolle sillä ehdolla, että Oulu hoitaa asian kuntoon. Kun kaupunginkirjasto täytti 100 vuotta vuonna 1977, kirjastotalohanke nytkähti liikkeelle.

Alun perin kirjastoväki olisi halunnut uuden rakennuksen muualle. ”Nykyinen paikka nähtiin syrjäiseksi”, Puolakka kertoo. ”Mutta vuosien mittaanhan sijainti on parantunut, kun kirjasto on tullut kevyen liikenteen verkoston keskiöön.”

”Kuin supermarket”

Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelemaan rakennukseen kirjastolaiset olivat tuoreeltaan tyytyväisiä, eikä asiakkaidenkaan taholta kuultu nurinaa. Toisin oli arkkitehtien laita. Taloa moitittiin muun muassa ”komitea-arkkitehtuurista” ja sitä verrattiin supermarkettiin.

”Ehkä talo ei vastannut sen ajan kauneuskäsitystä, sehän on 60-luvun arkkitehtuuria”, Puolakka arvelee. Taustalla oli vuonna 1963 arkkitehtuurikilpailun voittanut Jaatisten suunnitelma Meritullin taide- ja hallintokeskuksesta, josta oli aiemmin toteutettu teatteritalo. Alkuperäisessä suunnitelmassa kirjaston paikalla tosin oli konserttitalo.

Aika on kuitenkin nostanut kirjaston merkkirakennukseksi, arvioi Puolakka. ”Talo on erittäin hyvin suunniteltu. Vaikka kirjastoala on 20 vuodessa muuttunut paljon, on rakennus pysynyt toiminnallisena vähin muutoksin.”

Näistä näkyvimpiä ovat olleet lehtisalin laajentaminen, lainaustiskien uusiminen ja lastenosaston yleisilmeen muokkaaminen. Suurimmat muutokset ovat kuitenkin liittyneet kahdessa vuosikymmenessä huimasti kehittyneeseen tietotekniikkaan, joka on edellyttänyt muun muassa kaapeloinnin vetämistä koko taloon.

Viime kesänä toteutettiin myös ilmastointiremontti, jota olikin kaivattu koko 20 vuoden ajan. Aurinko lämmittää kesäisin kirjaston lasiseinää niin tehokkaasti, että lämpötila sisällä voi kohota jopa 30 asteeseen. Jäähdytysjärjestelmän rakentamisesta oli kuitenkin luovuttu säästösyistä jo suunnitteluvaiheessa.

Omaperäisiä ratkaisuja

Muuten talo oli valmistuessaan Puolakan mielestä yllättävän moderni. Kirjahissit ja lainaustiskien liukuhihnat olivat oululaisia erikoisuuksia, joita ei löydy kaikista uudemmistakaan kirjastorakennuksista. Erikoisuus on myös teosvarastojen sijoittaminen yläkertaan meren läheisyydestä johtuen.

”Ja ympäristöhän on ainutlaatuinen - ranta ja jokisuisto”, kirjastotoimenjohtaja innostuu. ”Rakennus on hyvin urbaanissa ympäristössä, mutta kuitenkin tavallaan luonnon keskellä. Asiakkaat voivat kokea esteettisen elämyksen katsoessaan ulos. Talon henkilökunta saa varmasti myös voimia ympäristöstä, joka laajentaa kirjaston tilan luonnon tilaksi.”

Asiakkaille tuttu elämys on myös lattioiden jokakesäinen korjauslakkaus, jonka aikana kirjasto on viikon suljettuna. Se on hinta estetiikasta, jossa puiset pinnat lieventävät betonin, alumiinin ja lasin ankaruutta.

Muista persoonallisista ratkaisuista Puolakka mainitsee julkisivun ikkunattoman ”energiansäästörivin”, pyrkimyksen sisätilojen läpinäkyvyyteen sekä porrasrakenteista irrallaan olevan hissikuilun. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului katolle sijoitettu hissikuilun holvikaari, mutta sekin hylättiin säästösyistä.

Eikä unohtaa voida ala-aulan suihkulähdettä ja pientä kanavaa, jonka oululaiset aikoinaan ristivät Turhapuroksi.

Puolakka uskoo kaupunginkirjaston pysyvän talossa. Suuria muutostarpeita ei ole näköpiirissä, eivätkä rajat ole tulossa vastaan - vaikka teosmäärä onkin vuosien mittaan moninkertaistunut, tulevaisuudessa kasvu pyritään pysäyttämään nykyiselle tasolle.

Pekka Peura

Toimiva työpaikka. Kirjastotoimenjohtaja Helvi Puolakka on ylpeä Oulun pääkirjastotalosta.

Artikkelin lähde Kaleva