Ministeriön luvuista väärä kuva

Pohjois-Suomessa enemmän kriisikuntia kuin sisäministeriö ennustaa

Pekka Karjalainen

OULU Pohjois-Suomen kuntien talousarviotiedoista koottu yhteenveto antaa paljon synkemmän kuvan Pohjois-Suomen kuntien taloudesta kuin toissa viikolla julkaistu sisäministeriön selvitys.

Kalevan tekemän yhteenvedon mukaan kuusitoista pohjoisen kuntaa joutuu tyytymään tänä vuonna negatiiviseen vuosikatteeseen. Sen lisäksi monen kunnan talous on kiikun kaakun.

Ministeriön selvityksen mukaan vain neljälle pohjoisen Suomen kunnalle tulisi tänä vuonna negatiivinen vuosikate. Ministeriön laskelma perustui vuoden 2000 tilinpäätöstiedoista laadittuun ennusteeseen, johon oli otettu mukaan kuntien tulomuutokset.

Kalevan kuntien talousarvioista tekemän yhteenvedon mukaan kohtuullisella tolalla rahoitustulojensa kanssa tänä vuonna on ehkä kolmannes Pohjois-Suomen kunnista. Myös näissä voi olla ongelmia, kuten vaikkapa velkaisuutta tai kattamattomia vanhoja tappioita.

Suurimmalla osalla kuntia suunta on kuitenkin kääntymässä parempaan.

Lapin monet kunnat suurissa vaikeuksissa

Budjettitietojen mukaan vuosikatteen miinus kipuaa kahdeksassa pohjoisen kunnassa yli 200 euron (1 200 markan) asukasta kohti.

Pohjois-Pohjanmaalta tälle listalle joutuvat Hailuoto ja Siikajoki sekä Kainuusta Ristijärvi. Vajaan 4 000 asukkaan Kolari on kunnista suurin. Pienten kuntien liikkumavara on auttamattoman pieni.

Kaikissa näissä kunnissa negatiivinen vuosikate on vanha tuttu vieras. Saman -200 euron rajan ylitys on edessä myös viime vuodelta. Suunta oli sama toissa vuonnakin. Vain Pelkosenniemi on poikkeus. Sen vuosikate oli vielä vuonna 2000 selvästi plussalla.

Tällaista menoa eivät kestä vahvankaan kunnan rahkeet pitkään. Kuntalain mukaisesta vanhojen alijäämien paikkaamisesta ei voi olla puhettakaan.

Monilla kriisikunnilla on myös ylenmäärin velkaa. Utsjoella ja Savukoskella puhutaan jo useista tuhansista euroista asukasta kohden. Kolarin ja Siikajoen velkojen pelätään nousevan tämän vuoden lopussa jo 2 500 euroon (15 000) markkaan asukasta kohden.

Poikkeuksena on Ristijärvi, jonka velka arvioidaan vuoden lopussa vain vajaaksi 500 euroksi (3 000 markaksi) asukasta kohti.

Kahdeksan vuosikate vähän pakkasella

Vajaan 9 000 asukkaan Keminmaa on suurin Pohjois-Suomen negatiivisen vuosikatteen kunnista.

Pohjois-Pohjanmaalta näiden, vähän miinuksella olevan vuosikatteen kuntien joukkoon joutuvat Vuolijoki, Rantsila, Yli-Ii ja Kuivaniemi.

Myös useissa näistä kunnista löytyy velkaa. Rantsilassa niiden arvioidaan nousevan tämän vuoden loppuun mennessä huimaan 4 500 euroon (27 000 markkaan) kuntalaista kohden. Suurta velkaa selittää osaksi vuokra-asuntojen kunnallistaminen, jolloin myös velat seurasivat mukana. Velkapotissa on kuitenkin myös muita velkoja.

Muonion velka puolestaan kasvaa 2600 euroon (vajaat 16 000 markkaan) asukasta kohti.

Kituuttavia kuntia vajaa puolet

Kuntia, joilla on positiivinen vuosikate, mutta se on alle 85 euroa (510 markkaa), kituuttelee Pohjois-Pohjanmaalla puolestaan 14.

Kunnat pystyvät kattamaan rahoitustuloillaan juoksevat menonsa, mutta eivät poistojaan. Tulos jää alijäämäiseksi. Ne eivät pysty kattamaan tulorahoituksella investointejaan, joten ne velkaantuvat lisää.

Listan kunnista Raahen, Ylikiimingin ja Kestilän vuosikate on vain muutaman euron asukasta kohden.

Kunnat, joiden vuosikate on 86-166 euroa (511-1 000 markkaa) asukasta kohden, eivät yleensä pysty kattamaan kaikkia poistojaan. Myös niiden tulos jää pakkaselle. Rahat eivät myöskään riitä kaikkien investointien rahoittamiseen, joten ne velkaantuvat, vaikkakin hitaasti. Esimerkiksi Piippola pystyy rahoittamaan vuosikatteellaan vain reilun neljänneksen investoinneistaan.

Noin kolmanneksella näkymät kohtuulliset

Reilulla kolmanneksella Pohjois-Suomen kunnista kuluva vuosi on kohtuullinen.

Niiden vuosikate ylittää 167 euron (1 000 markan) rajan asukasta kohden. Ne pystyvät yleensä kattamaan poistot tuloillaan ja niiden tulos on siten ylijäämäinen.

Nämäkään kunnat eivät pysty välttämättä kattamaan kaikkia investointejaan tuloillaan. Esimerkiksi Sievi kattaa kolmen miljoonan euron (17,9 miljoonan markan) investoinneistaan vuosikatteellaan vain vajaat puolet.

Suurin vuosikate kertyy Kalajoella, jossa se yltää 331 euroon (1 990 markkaan) asukasta kohti. Seuraavana on Pohjois-Suomen lippulaiva Oulu. Jokaista oululaista kohden kertyy 273 euron (1 640 markan) vuosikate.

Parhaan vuosikatteen kunnissa on monia velkaisia kuntia. Huipulla ovat Sievi 2 433 euroa (14 600 mk), Ii 2 333 euroa (14 000 markkaa), Vaala 2 283 euroa (13700 markkaa) ja Kalajoki 2 000 euroa (12 000 markkaa) asukasta kohden. Näissä kunnissa esimerkiksi korkojen kova nousu toisi mukanaan talouden ongelmia.

Artikkelin lähde Kaleva