Intohimoinen taiteen ammattilainen

Vain paras on kyllin hyvää. Keskinkertaisuus pysyköön poissa - tai ainakin kaukana.

Hän on kunnianhimoinen ja täysverinen taiteilija, jonka päämäärät siintävät vuodesta toiseen korkealla. Rimaa ei totisesti ole syytä laskea. Leena Salosella on taipumus onnistua. Hän tekee sen kiitettävästi - tai ainakin hyvin.

Oulun kaupunginteatterin oopperatoimenjohtaja-ohjaaja Leena Salonen on näiden leveyksien Madame Opera.

Onko niitä jo 25?

Kyllä. Suurien ja kuolemattomien teosten joukossa paikkansa löytänyt La Bohéme on jo kahdeskymmenesviides ooppera, joka nousee Oulun kaupunginteatterin punertavan esiripun takaa Salosen allekirjoituksella varustettuna.

Mikä oli se ensimmäinen?

No, sehän oli Gianni Schicchi - Giacomo Puccinin 1-näytöksinen ooppera, josta kirjoitetun arvostelun otsikko Kalevassa koreilee vieläkin kirkkaana, tuoreena ja raikkaana hänen muistissaan kunniapaikalla.

”Verevä Schicchi ja virkamiesmäinen Pajazzo”, julisti Kaleva korkein kirjaimin 24 vuotta sitten Salosen oopperaesikoisen syntymää.

Lienee turha mainita, että Salonen ei ohjannut Pajazzoa, joka lyhyytensä ansiosta sai ensi-illan samana iltana kuin Gianni Schicchi…

Legenda kertoo, että uransa ensiaskelten aikoina hän suorastaan pelkäsi kriitikoiden sivaltavia sanoja. Se oli silloin, nyt on nyt. Sama legenda kertoo, että nykyään hän sijoittaa median kritiikin sivuraiteille ja suo tärkeimmän neuvonantajan roolin yleisölle. On se sitten postikortti, tekstiviesti tai ystävällinen kehaisu maitokaupassa. Tavallisten ihmisten palautteesta syntyy Leena Salosen 2000-luvun taivas.

Ilman suuria intohimoja ei synny suurta taidetta. Leena Salosessa pulppuaa suuria intohimon virtauksia. Sielultaan hän on boheemi - ja miksei primadonnan tunnusmerkit täyttävä narsistikin, joka tiedostaa, kuinka raskasta ja vaativaa taiteen tekeminen on.

Leena Salonen on aina ollut tarkka reviiristään, jota hän puolustaa kuin naarastiikeri. 25 peräkkäin ohjattua oopperaa Oulussa tukekoot tätä väittämää. Ammattitaitoaan hän on vankistanut seitsemän kertaa vierailevana ohjaaja muun muassa Tampereella, Tartossa ja Tallinnassa.

Taiteen tekemisellä ja demokratialla ei muuten ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Harjoituksissa aikapommi on tuon tuostakin päässyt tikittämään, mutta sytytyslanka on pian sammunut sovinnon vilvoittavalla vedellä.

”Hän on herkkä ja empaattinen. Jos hän taiteen tekemisen puuskassa erehtyy sanomaan ilkeästi, hänelle itselleen tulee pian paha olo”, luonnehditaan kaupunginteatterin käytävällä.

Oulun ooppera on valtakunnallisesti arvostettu ja tunnustettu. Leena Salosen ponteva panos on kiistaton. Hänen ohjauksessaan jokainen palanen liikkuu, eikä kukaan jää näyttämöllä pulaan.

”Me olemme tulleet tänne laulamaan, emmekä tanssimaan”, motkotti eräs kuorobasso 12 vuotta sitten. Leena Salosen kulmakarvat - ja äänenpaino - nousivat. ”Jaaha…jaaha…”

Konfliktin tiimoilta pidetyn pienen palaverin lopputulos oli se, että kuorolaiset sekä tanssivat että lauloivat - ja kaikki olivat tyytyväisiä. Leena Salonen pitää näkemyksestään järkähtämättömästi kiinni. Vain lopputuloksella on hänelle merkitystä.

Salonen muutti miehensä työn perässä Ouluun 32 vuotta sitten. Juuriltaan hän on Tampereen tyttöjä, eikä aksentista voi erehtyä. Kun paljasjalkainen oululainen tokaisee ”ookko nää nähäny Rikolettua”, Salosta suusta sama asia realisoituu suurin piirtein näin: ”oletkos nääs nähnyt Verdin oopperan Rigoletto?”

Tavarataloissa jumputtava, ostohysteriaan stimuloiva melusaaste ottaa Salosta koville. Se on hänen mielestään ällöttävää.

Iskelmä- ja viihdemusiikin kaupallisesta maailmasta armoa saa vain Anneli Saaristo esittämiensä hyvien tekstien siivittämänä.

Vain se on kunnon musiikkia - oopperan lisäksi.

Yksi ooppera on 3-4 kuukauden raju henkinen rypistys. Kun ensi-illan esirippu laskeutuu, ja yleisö virittää äänihuulensa ”bravo”-huutoihin, Leena Salosen takki on tyhjä.

Tyytyväisen katsojajoukon euforiset reaktiot kertovat, että hän on onnistunut - jälleen kerran.

JOUKO VUORJOKI

Leena Salonen

Leena Marjatta Salonen (o.s. Lehto).

56-vuotias, syntynyt Tampereella.

Ohjaaja ja dramaturgi. Opinnot Tampereen yliopistossa, hum. kand.

Jo valmiiksi tehty työsopimus Kotkan kaupunginteatterin kanssa 1970, mutta muuttikin Ouluun miehensä Pentin työpaikan myötä. Asuvat nykyään Rajakylässä.

Kaksi aikuista tytärtä.

Yhteensä 32 oopperaohjausta Oulussa, Tampereella, Tartossa, Tallinnassa, Porissa ja Kemissä.

Puheteatteri mukaan laskien ohjauksia noin sata.

Oulun kaupunginteatterin oopperatoiminnanjohtaja vuodesta 1987.

Meneillään neljäs kolmivuotiskausi valtion säveltaidetoimikunnassa. Oopperaliiton varapuheenjohtaja 1980-ja 1990-luvulla.

Omista ohjauksista suosikkioopperat La Traviata, Madame Butterfly, Viimeiset kiusaukset, Konsuli ja Auringon talo.

Vapaa-ajan intohimo runot, joita lukee ja esittää.

Artikkelin lähde Kaleva