Avaruusinstituutti asettui Lappiin

Oulun yliopiston laatupalkinto Sodankylän geofysiikan observatoriolle

Veikko Isomursu

ROVANIEMI Oulun yliopisto on myöntänyt ensimmäisen laatupalkintonsa Sodankylän geofysiikan observatoriolle. Yliopiston rehtori Lauri Lajunen välitti 16 800 euron (100 000 mk) tunnustuksen obervatoriolle Sodankylässä.

Palkintoakin arvokkaimman tunnustuksen observatorio sai kuitenkin jo vuoden vaihteessa, kun Oulun yliopiston avaruusinstituutti siirrettiin 100 000 euron määrärahoineen sen alaisuuteen.

Yliopisto haluaa kannustaa laitoksiaan laatuun, koska rahoituskin määräytyy nykyisin tulosten perusteella. Laatupalkinto myönnetäänkin vastedes vuosittain jollekin yliopiston yksikölle.

Sodankylän observatorio on Lajusen mukaan jopa ylittänyt tavoitteensa. ”Sen toiminta on vahvasti tulevaisuushakuista sekä tieteellisessä työssä että alueellisissa kehittämishankkeissa ja yhteistyöverkostoissa”, hän kiittelee.

Sodankylän observatoriolla oli jo viime vuonna 16 suurta tutkimusohjelmaa, ja sen ulkopuolinen rahoitus on kasvanut. Tänä vuonna toiminta laajenee entisestään.

Observatorion liittäminen osaksi Oulun yliopistoa on osoittautunut tulokselliseksi, sillä sen toiminta sivuaa kolmea yliopiston painopistealaa: pohjoisuus-tutkimusta, ympäristöalaa sekä informaatioteknikkaa. Observatoriossa onkin aloitettu useita kansainvälisesti merkittäviä hankkeita, kuten eurooppalainen tohtorikoulu, Lapin tutkimusasemien yhteistyöprojekti LAPBIAT, avaruusromun mittausmenetelmien kehittäminen sekä ultraviolettisäteilyn tutkimusasema yhdessä ilmetieteellisen tutkimuskeskusken kanssa.

Avaruusinstituutin liittäminen observatorioon on Lajusen mukaan sekä voimien kokoamista että yliopiston aluestrategiaa. ”Aluetoimipisteet profiloidaan ja verkotetaan tiiviisti omaan alueeseensa. Haluamme tehdä Sodankylästä yliopiston avaruustutkimuksen ja geofysiikan lippulaivan sekä tutkimuksen valtakunnallisen huippuyksikön”, hän sanoo.

Instituutille kunnon koti

Avaruusinstituutti perustettiin Oulun yliopistoon vuonna 1989, kun Suomi oli liittynyt Eurooopan avaruusjärjestön ESA:n liitännäisjäseneksi. Sen kautta haluttiin edistää oululaistutkijoiden pääsyä kansainvälisiin tutkimusohjelmiin.

Instituutti on ollut vähän ”koditon”, sillä se ei ole laitos tai tila, vaan tutkimuksen yhteistyömalli, joka kokoaa yliopiston erilaiset avaruusprojektit hallinnollisesti yhteen.

Sodankylässä instituutti laajentaa observatorion toimintaa merkittävästi, vaikka EISCAT-tutkimus tulee jatkossakin olemaan sen päätehtävä. ”Verkottuminen on meille jopa tärkeämpää kuin muille tutkimusaloille, koska avaruustutkimus vaatii paljon voimavaroja”, arvioi Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Jorma Kangas.

Sodankylän observatorio on jo nyt valtakunnallinen yksikkö, Oulun yliopiston erillislaitos, joka saa osan rahoituksestaan suoraan opetusministeriöltä. Observatorion yhteydessä myös avaruusinstituutille voidaan luontevasti rakentaa kantavampi status.

Hallinnollisen muuton yhteydessä myös instituutin johtoryhmä lappilaistuu. Sen uusista jäsenistä puolet on yliopiston ulkopuolelta, muun muassa Lapin TE-keskuksesta ja muista alueen yhteistyötahoista. Uusi johto kokoontuu jo ensi viikolla.

”Nyt on ruvettava pohtimaan, millaisia hankkeita instituutti rupeaa rahoittamaan. Jos voimme osoittaa sille valtakunnallisia tehtäviä, voimme ehkä saada myös lisää voimavaroja opetusministeriöltä”, Jorma Kangas toivoo.

Instituutti tarvitse Kankaan mielestä myös pysyvää henkilöstöä, ainakin päätoimisen vetäjän. Käytännön tutkimustyö tehdään silti yhä pääosin eri laitosten työryhmissä.

Valtakunnallinen keskus perusteilla

Sodankylän observatorion ja avaruusinstituutin toimintaan tulee vaikuttamaan myös valtakunnallisen avaruustiedekeskuksen kohtalo. Sellaista on jo pari vuotta suunniteltu Helsinkiin Ilmatieteen laitoksen yhteyteen.

”Meidän oma toimintamme on sopeutettava tähän valtakunnalliseen hankkeeseen”, Jorma Kangas huomauttaa.

Valtakunnallinen keskus ei olisi uusi, itsenäinen tutkimuslaitos, vaan palveluja tuottava yliopistojen yhteinen yksikkö. Sinne voitaisiin keskittää esimerkiksi laboratoriotyö ja lakitieteellinen asiantuntemus. Avaruustutkimukseen liittyy monimutkaisia juridisia ongelmia, joihin jokaisen tutkimuslaitoksen on turha paneutua erikseen.

Tehtävien jakamisesta valtakunnalliselle keskukselle on ollut erilaisia näkemyksiä, mutta suurin kynnys sen perustamisessa on kuitenkin ollut raha. Viime aikoina suunnitelma on Kankaan arvion mukaan edennyt silti hyvin. ”Toivomme, että avaruustiedekeskus voisi aloittaa jo ensi vuoden alussa.”

Artikkelin lähde Kaleva