Tasoris-teyksiin kohen-nusta sähköis-tysre-montissa

Antti Ervasti

OULU Oulu-Rovaniemi -radan parhaillaan menossa oleva sähköistys ei suoranaisesti poista väliltä yhtään tasoristeystä, mutta tasoristeyksien turvallisuutta parannetaan jokaisesta risteyksestä niin paljon kuin se on mahdollista. Ratahallintokeskus poistaa jonkin verran tasoristeyksiä yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa siinä laajuudessa ja aikataulussa kuin rahatilanne sallii.

Vaarallisuutensa takia kiireellisin tasoristeys on Kemissä Ritikan risteys, josta Ratahallintokeskus ja kaupunki pohtivat paraikaa miten liikenne tullaan järjestämään: rakennetaanko alikulkusilta vai tehdäänkö kiertotie.

”Tuskin sielläkään työt pääsevät alkamaan tämän vuoden aikana”, pelkää VR-Radan Pohjois-Suomen ratapäällikkö Kalle Haanpää.

Vuonna 2003 pitäisi valmistua Haukiputaalle Asemakylän tasoristeyksen poisto. Kevyelle liikenteelle rakennetaan alikulkukäytävä, ja autoliikenne ohjataan kiertotien kautta ylikulkusillalle.

Ei ole päätetty, missä aikataulussa ja järjestyksessa tasoristeyksiä poistetaan. Esimerkiksi ensi vuodelle Ratahallintokeskuksen rahoitusohjelmassa ei ole Pohjois-Suomen alueella Ritikkaa ja Asemakylää lukuunottamatta yhtään kohdetta. Suunnitelmat ovat olemassa.

Myös Kemin ja Rovaniemen välillä on tasoristeyksiä lähes joka kilometrille, mutta tuoretta suunnitelmaa ei ole tehty, Kaikkein tärkeintä on poistaa tasoristeykset Oulun ja Seinäjoen väliltä, jotta junien nopeus voitaisiin nostaa yli 140 kilometrin tunnissa Ouluun saakka. Ilman tasoristeysten poistoa nopeuksia ei voida nostaa tuolle tasolle.

Pääradoilla, kuten Helsinki-Oulu -radalla, nopeus nousee yli 140 kilometriin tunnissa arviolta vuoteen 2010 mennessä. Sivuradoilla siihen mennee kymmeniä vuosia.

Ratahallintokeskuksen ylitarkastaja Pentti Haapala ei usko, että tasoristeyksistä päästäisiin koskaan kokonaan eroon.

”Yhteiskunnan rahat eivät kerta kaikkiaan riitä”, Haapala pohtii.

Korotus tuo parannusta

Kunnostuksen yhteydessä Oulu-Rovaniemi -radan pölkyt vaihdetaan, ja kiskojen pinnan korkeus nousee kymmenkunta senttiä nykyisestä, missä yhteydessä myös tasoristeykset kokevat uudistuksia ja parannuksia.

Tällä hetkellä monissa tasoristeyksissä on jyrkkä kallistuma paikassa, jossa junan tullessa joudutaan pysähtymään ja lähtemään liikkeelle. Monessa risteyksessä pystytään kallistusta loiventamaan tai rakentamaan tie kokonaan vaakatasoon, jolloin auto ei jää sutimaan risteykseen liukkaalla kelillä. Osaan risteyksistä rakennetaan myös lepotasanteet.

Jos risteystä lähestyttäessä on kovin huono näkyvyys radalle, monessa risteyksessä kiepataan tie hieman kauempaa, jotta näkyvyys paranisi. Jokaisessa risteyksessä, ei näin voida tehdä, koska kaikissa paikoissa valtuudet eivät riitä esimerkiksi maanomistusolojen takia.

”Risteyksiä pyritään parantelemaan mahdollisuuksien mukaan. Tasoristeysongelma ei sähköistysprojektissa kuitenkaan poistu, vaan sitä katsotaan omana kokonaisuutenaan”, sanoo ylitarkastaja Tommi Rosenvall Ratahallintokeskuksesta.

Risteystä ei kunnoiteta

Vuoden 2000 kesällä sattui Oulun ja Rovaniemen välillä kolme tasoristeysonnettomuutta. Iin Olhavan tienoilla pakettiauto jäi junan alle, Kuivaniemellä kuoli yksi matkustaja sepelirekan ja junan törmäyksessä ja Haukiputaalla pariskunta jäi junan alle. Tornion ja Kemin välillä tapahtui viime vuonna yksi tasoristeysonnettomuus, jossa ei tullut henkilövahinkoja.

Pentti Haapalan mielestä Oulun ja Kemin väli ei ole tavallista onnettomuusalttiimpi rataosuus, toissa vuosi oli vain onneton vuosi. Pahimmat tasoristeyspaikat löytyvät Seinäjoki-Kaskinen-Vaasa -väleiltä.

Tasoristeysonnettomuuksissa olot ovat useimmiten hyvät. Sää on kirkas, ja vain joissakin tapauksissa on liukasta. Selkeä yhteinen piirre on se, että onnettomuuksiin joutuvat useimmiten paikkakuntalaiset.

Haapala sanoo, että tutussa ympäristössä moneen kertaan ajetulla reitillä ei osata ajaa riittävän valppaasti. Kun reitin osaa ajaa vaikka silmät kiinni tai sukka päässä, vaara on suuri.

Tasoristeysonnettomuuksien määrä nousee ja laskee samaan aikaan muiden liikenneonnettomuuksien kanssa. Vuonna 1998 tasoristeysonnettomuudet laskivat 40:een, mutta ovat kasvaneet sen jälkeen, ja viime vuonna niitä oli 60.

Tasoristeysonnettomuudet ovat suomalainen ilmiö. Niitä sattuu paljon enemmän kuin muissa pohjoismaissa, esimerkiksi neljä kertaa enemmän kuin Ruotsissa, vaikka siellä on tuplaten tasoristeyksiä Suomeen verrattuna.

”Selitys on, että tasoristeystä ei meillä kunnioiteta yhtä paljon kuin muualla, vaan kuvitellaan että siitä selvitään noin vain”, Haapala arvelee.

Pendolino Ouluun ehkä kesäkuussa

HELSINKI VR:n Pendolino-liikenne laajenee kesäkuun alussa ainakin Jyväskylän kautta Kuopioon. Ouluun Pendolino ajaa mahdollisesti jo kesäkuusta lähtien tai siten syksystä, VR:n henkilöliikenteen markkinointipäällikkö Antti Jaatinen ounasteli.

Pendolino ajaa Oulusta Helsinkiin 20 minuuttia nopeammin kuin nykyiset junat. Rautatien kunnon parantuessa Pendolino pääsee ajamaan huippunopeudellaan 220 kilometriä tunnissa ja matka-aika lyhenee lisää.

Kesäkuun alussa VR uudistaa aikataulujaan niin, että Etelä-Suomen vilkkailla rataosuuksilla junat lähtevät asemilta perusaikataulun mukaan aina samalla minuutilla. Helsingin ja Tampereen välille tulee lisää junia.

Perusaikataulu parantaa vaihtoyhteyksiä risteysasemilla.

Pohjoisessa aikataulu-uudistuksen vaikutus jää vähäiseksi. Edullisia vihreitä lähtöjä tulee lisää.

Junalaiva-alennuksen saa nyt myös Hangosta Rostockiin laivalla matkustava sekä Tallinkilla Tallinnaan matkaava. Kesä-elokuussa VR:n junissa pääsee ilmaiseksi yksi alle 17-vuotias matkustavaa aikuista kohti.

Matkailutoimitajien Kilta moitti matkamessuilla VR:n lippu-uudistusta. Se ei ollut hyvä matkailumainos ulkomaisille turisteille, ja nosti päivittäin junaa käyttävien matkakustannuksia. Myös Helsingin aseman autojen lastauspaikan kohtalo huoletti kiltaa. Autojunaliikenteen lopetus iskisi ankarasti Pohjois-Suomen matkailuun. (KH)

Artikkelin lähde Kaleva