Maahanmuuttajien yrittäjyys vaatii sitkeyttä

Pasi Klemettilä

OULU Oulussa on kymmeniä maahanmuuttajien perustamia yrityksiä. Näin arvioi elinkeinoasiamies Sirpa Tulimaa Ouluseutu yrityspalveluista.

Työministeriön odotusten mukaan maahanmuuttajien yrittäjyys lisääntyy. Oulussakin niin sanottujen etnisten ravintoloiden määrä on ollut kasvamaan päin. Kaupungista löytyy esimerkiksi thaimaalaisia, intialaisia, kiinalaisia ja turkkilaisia ravintoloita.

Sirpa Tulimaan mukaan heidän pakeillaan käy ehkä runsaat 20 ulkomaista ihmistä vuodessa kysymässä neuvoja yrityksen perustamiseen. ”Suurin piirtein samoja asioita he kysyvät kuin suomalaisetkin. Mutta totta kai jossakin Afrikan maassa yrityksen perustaminen ei vaadi hirveää paperisotaa”, Tulimaa luonnehtii.

Oulun Seudun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Seppo Kaijalainen laskee myös, että heidän neuvojaan kuuntelee 20-30 ulkomaista henkilöä vuodessa. Suurin osa maahanmuuttajista on perustamassa ravintolaa. ”Ehkä puoli tusinaa ulkomaista henkilöä on perustanut meidän kautta ravintolayrityksen”, Kaijalainen sanoo.

Rahoitus suurimpia vaikeuksia

Maahanmuuttajilla voi tietysti olla kielivaikeuksia yritystä perustettaessa.

Rahoituksessa on myös omat hankaluutensa, mutta ne eivät liity sinänsä ulkomaisuuteen.

Ravintolayrityksen perustamisessa ylipäätään rahoituskuviot ovat Kaijalaisen mukaan aika hankalat. Pienlainoja ei ravintolayrityksiin tahdo rahoittajilta saada, koska näitä yrityksiä on niin paljon. ”Starttirahoja ravintoloihin ei myönnetä oikeastaan ollenkaan, eli omaa rahoitusta pitää löytää jostakin”, Kaijalainen tietää.

Tulimaan mukaan vaikeutena ovat verotukseen liittyvät asiat. ”Sen filosofian ymmärtäminen, mistä kaikesta pitää maksaa veroa, voi teettää työtä. Sosiaaliturvamaksuja ja eläkemaksuja moni ulkomaalainen ei tule edes ajatelleeksi”, Tulimaa sanoo.

Vaihteleva tausta yrittäjillä

Kaijalaisen mukaan yrittäjäksi haluavien maahanmuuttajien tausta vaihtelee. ”Yrittäjyyttä on ollut perheessä tai lähisuvussa. Jotkut ovat olleet tarjoilijoina lomapaikoissa, mistä he ovat löytäneet suomalaisen vaimon. Monet ovat olleet palveluammateissa”, Kaijalainen kuvailee.

Hänen mukaansa joillakin maahanmuuttajilla voi olla tavallaan liian rento asenne yrittäjäksi ryhtymiseen. ”Monesti kuvitellaan, että osataan vaikkei osatakaan. Luullaan, että bisnes lähtee niin nopeasti käyntiin, että rahaa lähtee tulemaan ikkunoista ja ovista. Laskelmat eivät ole aina oikein tehtyjä, luullaan, että asiat käyvät paljon todellisuutta nopeammin.”

Uusyrityskeskuksessa moni joutuu todellisuuden kanssa vastakkain. ”Yrittäminen on ihan hyvä tapa työllistää itsensä, mutta tarvitaan tietty kilpailukyky ja osaaminen. Monesti liikepaikka ratkaisee hyvinkin paljon. Oulun keskustaan ei kovin paljon mahdu ravintoloita. Jos niitä vie esikaupunkialueelle, siellä ei välttämättä riitä asiakkaita”, Kaijalainen sanoo.

Tuotannollisiakin yrityksiä joillakin maahanmuuttajilla toki on. Sirpa Tulimaan mukaan esimerkiksi tietotekniikan ammattilaiset voivat perustaa suunnittelutoimistoja tai vastaavia.

Tulimaan mukaan Oulussa esimerkiksi työvoimatoimisto ohjaa heille hyvin ulkomaisia asiakkaita. Työvoimatoimistossa on esimerkiksi jaossa kauppa- ja teollisuusministeriön tekeniä, eri kielillä painettuja esitteitä yrittäjyyteen opastavi esitteitä. Työvoimatoimisto myös kurssittaa yritttäjäksi haluavia.

Ahkeraa työntekoa ja uudenmakuista ruokaa

33-vuotias Tapon Bangabashi on pitänyt runsaat kaksi vuotta intialaista ruokaa tarjoavaa ravintolaa Oulussa. Tällä hetkellä hänellä on kuusi työntekijää, ja asiat menevät hyvin. Hän itse on kokkina ja myös yrityksen toimitusjohtaja.

Bangabashi tuli Suomeen yli viisi vuotta sitten, hänen vaimonsa on suomalainen. Työttömänä hän ei ole ollut missään vaiheessa, ensin hän työskenteli pääasiassa eri ravintoloissa.

Hän tiesi haluavansa yrittäjäksi, ja intialaiselle ruualle oli hänen mielestään markkinoita Oulun ravintolakentässä.

Hän ei ole saanut apua miltään taholta Suomessa yrityksen perustamiseen. Lainaa hän sai perheeltään. Perheellä on kotona Bangladeshissa kauppoja, sitä kautta bisneksen teko on Bangabashilla verissä.

Bangabashi opetteli huolellisesti Suomessa vaadittavat yrittäjyyskuviot ja toteaa osaavansa ravintolan asiat laidasta laitaan. Mutta uutteruutta menestyminen vaatii.

”Teen työtä jopa 14 tuntia joka päivä, enkä ole yli kahden vuoden aikana pitänyt yhtään lomaa”, Bangabashi sanoo.

Pekka peura

Yrittämisen vapaus. Tapon Bangabashi sanoo, että yrityksen perustaminen Suomeen oli iso riski, mutta hän tiesi haluavansa yrittäjäksi .

pekka peura

Kovalla työllä menestystä. Intialaisen ravintolan omistaja Tapon Bangabashi on ylpeä siitä, että ravintolalla menee hyvin, ja hänestä yrittäjänä oleminen on vapaa ammatti.

Artikkelin lähde Kaleva