Oulun kongressit jatkossakin hajallaan

Teatteritalon laajennus parantaa järjestelymahdollisuuksia

Markku Rättilä

OULU Kongressit järjestetään Oulussa jatkossakin hajallaan eri kohteissa. Kaupunki on luopunut ajatuksesta rakentaa erillinen kongressitalo.

Monet kongresseista Oulun kanssa kilpailevat kaupungit sen sijaan ovat panostaneet viime vuosina voimakkaasti puitteisiin.

Panostus näkyy kongresseja ja kokouksia ammatikseen järjestävien tahojen arvioinneissa. Kun Oulun musiikkikeskus Madetojasaleineen lukeutui vielä muutama vuosi sitten kongressikohteiden kärkikastiin, on se nyt pudonnut ulos parhaiden listalta. Sitä ei kelpuutettu enää edes vertailuryhmään, johon valittiin tärkeitä keskuksia Tampere-talosta Helsingin Marina Congress Centeriin, Lahden Sibeliustaloon, Turun Elysée Areenaan, Jyväskylän Paviljonkiin ja Kajaanin Kaukametsään.

Viime vuoden parhaaksi kongressitaloksi ammattilaiset arvostivat Tampere-talon. Hyvänä kakkosena oli Kuhmo-talo. Kymmenen joukkoon mahtuivat pohjoisesta myös Kaukametsä ja Kuusamotalo. Arvioiden kohteena olivat nimenomaan talot tai keskukset, eivät paikkakunnat.

Kongressiammattilaiset ovat painottaneet arvioissaan muun muassa tilojen toimivuutta, kulkuyhteyksiä, markkinointia, mainetta, henkilökunnan ammattitaitoa sekä palvelua ja ravintolapalvelujen toimivuutta.

Arvioinnin koomisena piirteenä voi pitää sitä, että esimerkiksi Kuusamotalossa tai Kuhmo-talossa ei järjestetty viime vuonna yhtään kongressin mitat täyttävää tapahtumaa, kun niitä oli esimerkiksi Oulun yliopiston Saalasti-salissa useita. Oulun musiikkikeskuksen asemaan yksittäisenä kongressinpitokohteena lieneekin vaikuttanut se, että Oulun kongresseista iso osa on siirtynyt juuri yliopistolle.

Kilpailijat panostavat

Kun ei ole yhtä vetovoimaista keskusta vaikkapa Tampere-talon tapaan, kongressipalveluja on vaikeampi markkinoida, matkailujohtaja Jouni Kähkönen Oulun kaupungin matkailutoimistosta myöntää. Hän huomauttaa että kilpailijakaupungeissa, etenkin Lahdessa ja Jyväskylässä asian hyväksi on tehty viime vuosina paljon.

Oulun kaupungin matkailusivuilla kerrotaan yhä kokous- ja kongressimatkailun tuotekehitys- ja markkinointiprojektista jolla Oulusta aiotaan tehdä ”kansainvälisesti tunnettu, laadukas ja vetovoimainen kokous- ja kongressikaupunki”. Rahoittajiksi hankkeessa mainitaan kaupungin lisäksi Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto. Visio on kuivunut kuitenkin pääosin kokoon, sillä hanke perustui ajatukseen kongressikeskuksen rakentamisesta kaupunkiin.

”Sillä on tultava toimeen mitä on. Ei tilanne silti toivoton ole. Oulun olemassaolevia kohteita pyritään parantamaan ja laajentamaan. Myös uudet hotellit merkitsevät sitä, että majoitustilat eivät heti lopu kesken”, Kähkönen korostaa.

Teatteritalon peruskorjaus- ja laajennustyöt kohentavat osaltaan kongressien järjestelymahdollisuuksia. Erillisen harjoitustilan rakentaminen vapauttaa varsinaisen päänäyttämön osittain muuhun käyttöön. Laajennukseen on tulossa myös yleisöpalvelutiloja, kuten kahvila, parantaen osaltaan ravintolapalvelujen tarjoamista kongressiväelle.

Myös Autotorille kaavailtu hotelli- ja elokuvakeskus sekä Raksilaan mahdollisesti rakennettava uusi monitoimihalli luovat edellytyksiä isompienkin kongressien pidolle.

Hyvä maine

Näkymättömyys kongressikeskusten vertailussa ei huoleta Oulun kongressipalveluja markkinoivaa Jaana Hietalaa. Hänen mielestään Oulua voi hyvällä omallatunnolla tituleerata kongressikaupungiksi. Hietala muistuttaa, että Oulu lukeutuu kaupunkina maan kymmenen tärkeimmän kongressipaikkakunnan joukkoon.

”Oululla on hyvä imago ja se kiinnostaa kongressin pitopaikkana. Osaamista löytyy ja tilojenkin puolesta valmiudet keskikokoisten ja pienten kongressien pitoon ovat hyvät. Tietysi markkinointi olisi erilaista, jos olisi yksi kohde johon kongresseja houkuttaa”, Hietala pohtii.

Viime vuonna Oulussa järjestettiin seitsemän kongressiluokan tapahtumaa ja lukuisa joukko pienempiä. Useimmat kongresseista pidettiin yliopistolla.

Artikkelin lähde Kaleva