Kuusamon arvovesistä nousi kolmas myrsky

Aimo Kajava

KUUSAMO Vanhojen metsien suojelualueen sisällä olevista 840 hehtaarin vesialueista on nousemassa kolmas suuri suojeluriita Kuusamossa.

Valtion aikeet saada Etelä-Kuusamon erämailla olevat vedetkin omistukseensa on nostanut paikallisten asukkaiden karvat pystyyn.

Tunteita kuumentaa se, että Kuusamon yhteisten vesialueiden kalastuskunnan omistamat vesialueet ovat niin arvokkaita, ettei valtiolta uskota löytyvän korvaavia alueita mistään.

Ison kalastuskunnan osakkaita on yli 10 000, minkä vuoksi rahallisista korvauksistakaan ei omistajien mielestä ole järkevää keskustella.

Kuusamon uusi suojeluriita sai väen liikkeelle keskiviikkona, kun Metsähallitus kuuli Etelä-Kuusamon vanhojen metsien suojelualueen tulevaa asetusta varten asukkaiden mielipiteitä.

Vesiriita ratkeaa lopullisesti vasta asetuksen jälkeen vahvistettavassa alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Asetuksenkin arvioidaan valmistuvan aikaisintaan 2-3 vuoden kuluttua.

Valtio on alustavasti tunnustellut yhteisten vesien kalastuskunnalta myös vesistöjen hankkimista, mutta sukset ovat menneet ristiin alkumetreillä.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen löikin säädöskeskustelussa ykkösasiaksi nousseelle vesiriidalle jarruja. Hänen mielestään asioiden valmistelua on syytä viivästyttää, koska asetuksen laatiminen ei ole vielä kypsä vietäväksi ympäristöministeriön valmisteluun.

”Maat ja vesistöt liittyvät toisiinsa ja tämä asia ei ole vielä kokonaisuudessaan hahmottunut. Vaikka pieni viive tuleekin, se kannattaa ottaa”, Kaakinen rauhoitteli.

Valtio perustelee vesistöjenkin hankkimista omistukseensa hallinnollisilla syillä.

Yhteisten vesien kalastuskunnan mielestä valtio himoitsee arvovesiä, koska se haluaa päästä rahastamaan. Etelä-Kuusamon vesistöjen lisäksi neuvotteluissa on nostettu esille Oulanka- ja Kitkajokien siirtäminen valtiolle.

Kaikkiaan 1 300 hehtaarin vesialueista kalastuskunta saa vuodessa reilun 67 000 euron (noin 400 000 markkaa) tulot.

Kaakinen sanoi, että valtioneuvoston periaatepäätös koskee vain Etelä-Kuusamon vanhoja metsiä. Tärkeimpänä tavoitteena ei ole ottaa haltuun vesistöjä.

”Pakkolunastukseen voidaan mennä, mutta tässä tapauksessa siihen ei ole mitään syytä”, Kaakinen sanoi.

Kuusamolaiset ovat kuitenkin vesistöjen kanssa jo myrskyn silmässä, sillä tulevalla hoito- ja käyttösuunnitelmalla niiden käyttö voidaan rajata tiukastikin, vaikka ne eivät olisi valtion omistuksessa.

Tilaisuudessa korostettiin sitä, että asukkaiden mielipiteitä halutaan kuulla herkällä korvalla. Lähtökohta suojelualueilla on kuitenkin se , että ne ovat kaikkien käytössä.

”Valtiolla ei ole sellaisia vesiä, joihin näitä voitaisiin vaihtaa. Ainoa oikea tapa on säilyttää ne yhteisten vesialueiden kalastuskunnan omistuksessa ja sopia asioista hoito- ja käyttösuunnitelmassa”, sanoi Viljo Kurvinen.

Kitkanniemi-kiistan aikaan neuvotteluissa mukana ollut kunnallisneuvos Erkki Siikaluoma vaati myös, että vesistöjen omistusjärjestelyt on haudattava.

”Yhteistyöstä voidaan keskustella Metsähallituksen kanssa, eikä näitä tarvitse pakkolunastaa. Jos tarvis vaatii, niin saatetaan tässä vielä käydä yhdet käräjät”, Siikaluoma varoitti.

Kaupunginhallituksen jäsen Hemmo Heiskanen (kesk.) piti myös vesiriidan nostattamista arveluttavana, sillä vanhojen metsien suojelukiistakin on vielä maaoikeudessa.

Heiskasen mielestä kaavailtu vesistöjen omistusjärjestelyistä pitäisi tämän vuoksi luopua suosiolla.

Yhteisten vesialueiden kalastuskunnan sihteeri ja rahaston hoitaja Vilho Haataja ilmoitti, että hoitokunta jatkaa neuvotteluita Metsähallituksen kanssa.

”Tarvittaessa kalastuskunta tai Metsähallitus voi pyytää kaupungilta virallisen lausunnon. Hoitokunta tekee esityksen osakaskokoukselle, joka päättää asiasta lopullisesti”, Haataja kertoi.

Artikkelin lähde Kaleva