Maatalouskoulutus keskittyy Muhokselle

Maria Aitamurto

MUHOS Oulun läänin maatilatalouden koulutus on keskittymässä Muhokselle. Oulun seudun luonnonvara-alan oppilaitoksen Koivikon yksikössä aloituspaikat kaksinkertaistuvat 60:een. Sen sijaan kokonaisuudessaan aloituspaikkoja maatilayrittäjän koulutukseen vähennetään Oulun läänissä noin 150:stä 126:een, ohjeistaa lääninhallituksen sivistysosaston esitys.

Läänin koulutusneuvottelukunta hyväksyi esityksen tiistaina. Lopullisen päätöksen tekevät oppilaitosten ylläpitäjät, eri koulutuskuntayhtymät, kun ne ilmoittavat yhteishakuun tulevista aloituspaikkamääristä.

Läänissä on nyt viisi perusmaatalouden koulutuksen järjestäjää. Koulutusneuvottelukunta hyväksyi, että määrä laskee neljään.

Lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen korostaa, että kyse on koulutusvoimavarojen oikeasta suuntaamisesta.

”Koulutusta suunnataan maatilataloudesta aloille, joilla on koulutustarvetta ja vetovoimaa. Näin resurssit ovat hyvin käytössä.”

Ammattikasvatustarkastaja Tauno Puolakka pitää parinkymmenen aloituspaikan poistamista suurena, kun ottaa huomioon alun perinkin pienen kokonaismäärän.

Koulutuspaikkojen vähentämisen tavoitteena on luoda kilpailua perusmaatalouden opiskelupaikoista, Kokkonen sanoo.

”Nuorten, heidän vanhempiensa ja alan yrittäjien silmissä yritetään synnyttää mielikuvaa, että tälle alalle päästään opiskelemaan eikä jouduta”, Kokkonen luonnehtii imagokysymystä.

Pudasjärvi keskittyy hevostalouteen

Maatilatalouden koulutuspaikkoja poistuu Kuusamon ammatti-instituutista ja Pudasjärveltä Koillis-Pohjanmaan ammatti-instituutista.

Kuusamon ammatti-instituutin rehtori Jarmo Paloniemi toteaa kuitenkin, että heille lääninhallituksen esityksellä ei ole merkitystä, sillä alan koulutus on tänä talvena Kuusamossa muutenkin viimeistä kertaa menossa.

”Kun nämä opiskelijat ensi syksynä valmistuvat, luonnonvara-alan koulutus loppuu. Viime keväänä yhteishaussa meille oli vain pari hakijaa, eikä opetusryhmää enää perustettu”, Paloniemi kertoo.

Koulutuspaikat siirtyvät Kuusamossa kulttuuripuolelle. Media-assistentin koulutus alkaa vuonna 2003.

”Muutos heijastelee yhteiskunnan muutosta. Maatilatalous ei ole muodikas ala. Nuoret hakeutuvat muualle”, Paloniemi sanoo.

Pudasjärvellä koulutus keskittyy maatilatalouden hevostalouden koulutusohjelmaan. Hevostalouteen painottunut koulutus on ainoa laatuaan Oulun läänissä.

Kokkosen mukaan läänin koulutusneuvottelukunta tuki sivistysosaston esitystä yksimielisesti. Ainoa lisätoive oli, että sivistysosasto käy vielä Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän kanssa keskusteluja siitä, voiko hevostalouden koulutusohjelman sisällä toteuttaa elintarvikealan jatkojalostuksen opetusta.

Navetta kuntoon Muhoksella

Kokkonen kertoo, että suunnitelman vaatimiin toimiin ryhdytään heti: tavoitteena on saada alan koulutus Oulun läänissä vuoteen 2005 mennessä ”iskukuntoon”. Tuohon mennessä on tarkoitus saada myös investoinnit valmiiksi.

Kokkosen mukaan vain riittävän isot koulutusyksiköt voivat kehittyä tarpeeksi. Pienet yksiköt eivät aina tuota laadukasta koulutusta yhtä kustannustehokkaasti, hän arvelee.

”Koivikosta tulisi selkeästi Oulun läänin maatilatalouden koulutuksen veturi. Siinä on haastetta koulutusyhtymälle ja samalla viestiä yrityselämälle, että koulutus on kilpailukykyistä”, Kokkonen arvioi.

Muhoksen yksikön apulaisrehtori Irmeli Korhonen sanoo, että Koivikossa luokkatilat ja koulurakennukset ovat valmiina suuremmalle opiskelijajoukolle.

”Suurin ongelma on navetta, joka alkaa olla loppu. Se pitää saada kuntoon tai täytyy saada uudisrakennus”, Korhonen painottaa navetan tärkeyttä alan koulutuksessa.

Hänen mukaansa robottinavetta antaisi mahdollisuudet monipuoliseen koulutukseen, mutta toki tarvittaisiin myös käsinlypsämisen opetusta.

”Käytännön asiat on saatava ensin kuntoon”, hän pohtii tulevaisuuden kehitystä.

Ruukin maaseutuoppilaitos saa viisi aloituspaikkaa lisää. Haapajärven ammatti-instituutissa ja Kainuun ammatti-instituutissa ei tapahdu lukumääräistä muutosta. Kokkonen toteaa, että Haapajärvellä koulutusta ei voida lakkauttaa alueen runsaslukuisten maitotilojen takia. Haapajärvi saa häneltä kuitenkin osakseen myös kritiikkiä.

”Haapajärvelläkin tarvitaan investointeja, että koulutus voi kehittyä. Toisaalta Haapajärven vetovoima opiskelijoiden keskuudessa on ollut heikko, vaikka oppilaitos sijaitsee läänin keskeisimmällä maidontuotantoalueella.”

Kainuun asemaa puoltaa taas se, että jos Kainuu jäisi ilman maatilatalouden koulutusta, tilojen määrä alueella romahtaisi entisestään, Kokkonen perustelee.

Artikkelin lähde Kaleva