Rakastunut Maiju Lassilaan

Eeva Kauppinen

RAAHE ”Minä olen rakastunut Maiju Lassilaan. Sehän erakoitui lopulta ja teloitettiin punaisena Kruunuvuoren selällä 1918”, tunnustaa kirjailija-ohjaaja Matti Pajula.

Raahelaissyntyinen, jo pitkään Nilsiässä vaikuttanut Pajula ohjaa Lassilan Tulitikkuja lainaamassa 20-vuotiaan Pekkateatterin kesänäytelmäksi.

Matti Pajula on tutkinut kirjailija ja lehtimies Maiju Lassilan (oik. Algot Untola) elämää ja löytänyt hänessä samastumiskohteen ja hengenheimolaisenkin.

Näytelmän raahelaisversiossa Patalan pihalla tepastelee ensi kesänä myös itse kirjailija. Pajula on kirjoittanut hänet mukaan kehyskertomukseen.

Heti valmistuttuaan Sortavalan seminaarista Maiju Lassila työskenteli Raahessa opettajana lukukauden 1891-92.

”Hänestä kai pidettiin Raahessa, koska kevätlukukaudeksi oli välissä valittu jo vakituinen opettaja, mutta Lassila jatkoi vielä kevään”, arvelee Pajula.

Lassila kiinnostaa Pajulaa persoonallisuutena. Hän allekirjoittaa Lassilan kirjailijantestamentin ja samastuu tämän ajatuksiin. Lassila sanoi kirjoittavansa omaa väkeään, rahvasta, varten:

”Sitä miellyttää teatterimainen, liioiteltu y.m. eikä taiteellinen. Kokemushan osoittaa että taiteelliset kappaleet eivät menesty teattereissakaan, mainitakseni esim. Nummisuutarit eivät kuulu maineestaan huolimatta vetelevän missään, sillä paitsi Kansallisteatterissa sitä ei kyetä missään näyttelemään niin vaativasti kuin taiteellinen kappale yleensä edellyttää. Ja minä kirjoitan metsäkyliä enkä teatteria varten.”

Raahen ja Kaustisten aikanaan Lassila ”vietti vielä voimakasta sosiaalista olemassaoloa”.

Vuonna 1903 Lassila alias Untola avioitui mutta pakeni vaimonsa luota ennen hääyötä, 1905 alkoi hänen parivuotinen suhteensa Olga Jasinskin kanssa ja pariskunta muutti Kaustisille. Vuonna 1907 Jasinskin ja Untolan yhteinen lapsi kuoli ja Jasinski kaatoi rikkihappoa Untolan sukuelimille.

Vuonna 1909 Untola (Lassila) julkaisi kirjasodan sytyttäneen paksun romaanin Harhama Irmari Rantamalan nimellä. Olga Jasinski on mukana Helga Riuttulan hahmossa.

Matti Pajula ei ole ainoa, jota tämä Aleksis Kiven kaltainen taiteilijakohtalo kiinnostaa. Panu Rajala kirjoitti Joensuun kaupunginteatterille tilauksesta näytelmän Herra Untolan rakkaudet (1998).

Pajula ohjaa Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -näytelmän ensi kesäksi paitsi Raaheen myös Lapinlahden Alapitkän nuorisoseuran kesäteatteriin. Kehyskertomus, jossa Lassila esiintyy, on kuitenkin mukana vain Raahessa.

Raahen harrastajateatteritoiminnan katsotaan alkaneen Maiju Lassilasta, joka perusti kaupunkiin työväenyhdistyksen 1892 ja alkoi samalla sen puitteissa pyörittää harrastajateatteriryhmää. Raahelaisilla on siis harrastajateatteritoiminnan 110-vuotis- ja Pekkateatterin 20-vuotisjuhlavuosi.

Nuori Maiju Lassila. Opettajana Raahessa 1891-92.

Artikkelin lähde Kaleva