Oulua ei pidetä houkuttelevana

Moni ulkomaalainen ei työpaikkaa hakiessaan tiedä kaupungin sijaintia kartalla

Johanna Liukkonen

OULU Intialainen Balakrishnan Krishnamurthy löysi työpaikkansa Suomesta melko tyypillisellä tavalla. Hän etsi töitä internetistä ja löysi sopivan paikan Oulusta, Atex Media Solutionsista. Suomesta hän ei tiennyt mitään.

Tampereen yliopistossa tehty tutkimus Suomessa it-alalla työskentelevistä ulkomaalaisista kertoo, että tärkeimmät syyt Suomeen hakeutumiselle ovat työ ja perhe, esimerkiksi suomalainen puoliso. Suurin osa on löytänyt tiedon tulevasta työpaikastaan internetistä ja moni on hakenut työpaikkaa tietämättä edes missä se sijaitsee. Kyselyyn vastasi yli 500 ulkomaalaista tietotekniikan alan osaajaa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa.

”Eräs haastateltava kertoi löytäneensä työpaikan Oulun lähellä sijaitsevasta pikkukunnasta, muttei millään löytänyt paikkaa kartalta. Niinpä hän päätti hakeutua työhön juuri siksi, koska paikka ei tuntunut edes olevan maailmankartalla”, kertoo tutkija Mika Raunio Alueellisen kehittämisen tutkimusyksiköstä.

Maine kiirii ystävien kautta

Puskaradiolla on kuitenkin yhä internetin ohella tärkeä merkitys.

Krishnamurthykin kyseli Suomen olosuhteista Norjassa työskentelevältä ystävältään.

”Totta puhuen mietin kyllä aika kauan ennen kuin päätin lähteä. Vanhempani olivat aluksi aika kauhuissaan lähdöstäni, koska täällä on niin kylmä”, Krishnamurthy sanoo. Hän on asunut Suomessa kolme vuotta, Helsingissä hän ei ole käynyt kuin lentokentällä.

Suomeen tulonsa jälkeen Krishnamurthy on mennyt naimisiin lomallaan Intiassa, ja vaimokin on täällä jo toista talvea. Krishnamurthy ei myönnä pimeyden haitanneen kuin ensimmäisenä talvena. Vaimoa tosin tuskastuttaa toisinaan pakkasella paksuihin vaatteisiin toppautuminen.

”Talvisin on kuitenkin joskus vaikeuksia löytää hyviä ruoka-aineksia, koska olemme vegetaristeja”, Krishnamurthy myöntää.

Vain neljäsosa aikoo jäädä Suomeen

Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset it-ammattilaiset ovat melko nuoria. Tutkimuksissa haastatelluista lähes puolet oli 26-30-vuotiaita ja hieman yli viidennes yli 35-vuotiaita. Suurimmalla osalla on vakituinen työpaikka. Vain neljäsosa arvelee jäävänsä Suomeen pysyvästi.

”Me olemme nuoria ja nyt on tärkeää luoda uraa”, Krishnamurthy määrittelee. Hänellä on yliopistotutkinto sekä matematiikasta että bisneksestä. Työsopimus loppuu tällä erää huhtikuussa, eikä hän haluaisi lähteä vielä silloin. Vaimokin on nyt saanut töitä it-alalta. ”Jossain vaiheessa voisi kuitenkin palata Intiaan.”

Krishnamurthy on sitä mieltä, ettei Oulu vielä ole kansainvälinen, ja sitä mieltä ovat osittain myös tutkimukseen vastanneet. Oulussa asuvista 43 prosenttia oli sitä mieltä, että ilmapiiri on kansainvälinen. Tampereella ja Helsingissä asuvista sitä mieltä oli noin 60 prosenttia.

Espoosta vain prosentti muuttaisi Ouluun

Teknologiakylä Technopoliksen toimitusjohtajan Pertti Huuskosen mukaan Oulu häviää kuitenkin, jos se joutuu kisaamaan Helsingin kanssa.

Pääkaupunkiseudulla asuvista ulkomaalaisista it-osaajiosta yli 90 prosenttia haluaa asua juuri siellä. Espoossa asuvista vain prosentti ja Helsingissä asuvista vain kuusi prosenttia muuttaisi Ouluun.

Oulussa asuvista 23 prosenttia haluaisi asua pääkaupunkiseudulla ja saman verran Tampereella. Uuteen kotikaupunkiinsa oli kuitenkin tyytyväisiä yli 60 prosenttia. Vastauksessa oli mahdollista valita useita vaihtoehtoja.

Huuskonen määrittelee epäsuosion syyksi Oulun pimeyden, pohjoisuuden ja pienuuden. Helsinki on kansainvälisempi ja sieltä on paremmat lentoyhteydet. ”Oululla olisi kuitenkin mahdollisuus olla kansainvälinen ja houkutteleva”, Huuskonen huomauttaa. Hän muistuttaa, että kymmenessä vuodessa on jo kehitytty paljon. Lisälampuista ja lämmittimistäkin olisi hänen mukaansa apua. Sitäpaitsi suuntaus on ulkomaalaisilla sama kuin suomalaisilla.

Kansainvälisyyden ei tarvitse olla elitismiä, painottaa Huuskonen. Myös ulkomailta takaisin tulevat suomalaiset saattavat kaivata kansainvälisyyttä. Esimerkiksi teknologiakylän kansainvälisessä päiväkodissa on myös suomalaisia lapsia, joiden kielitaitoa vanhemmat haluavat pitää yllä. ”Tärkeää olisi myös saada kansainvälinen näkökulma mukaan valtuuston päätöksentekoon”, Huuskonen sanoo.

Tyytymättömyys tulee veroista ja palkasta

Ne, työntekijät jotka ovat lähdössä pois Suomesta mainitsevat tyytymättömyytensä verotukseen, palkkaukseen ja suomalaiseen keskustelukulttuuriin. Asuinympäristöön ollaan yleensä tyytyväisiä, mutta se ei riitä pitämään täällä. Vahvuuksina pidettiin edelleen perinteisesti turvallisuutta ja puhtautta.

Tutkimus päätyy siihen, että Suomen olisi syytä vahvistaa kansainvälisten osaajien sopeutumista suomalaiseen kulttuuri- ja työympäristöön.

Balakrishnan Krishnamurthyn tuttavista suurin osa on työpaikalta, ja hän kehuu ilmapiiriä mukavaksi. Krishnamurthy myöntää kulttuurien erilaisuuden ja sanoo, että aluksi oli vaikeaa. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että suomalaisia on syytä ymmärtää.

”Ei kaikissa kulttuureissa ole tapana mennä naapuriin jutustelemaan vieraille, ja siihen vain pitää tottua”, hän sanoo.

Tapio Maikkola

Työ toi Ouluun. Balakrishnan Krishnamurthy on asunut Suomessa kolme vuotta. Työpaikan Oulusta hän löysi internetistä.

Artikkelin lähde Kaleva