Hammaslääkärikoulutusta yhteen

Oulun ja Kuopion yliopistot laajentamassa yhteistyötään, koulutusjärjestelmää kehitetään joustavammaksi

Hanna Kuusiluoto

OULU Oulun ja Kuopion yliopistot suunnittelevat yhteistyötä hammaslääkärien kouluttamisen lisäämiseksi. Kuopiossa halutaan aloittaa koulutus uudelleen vajaan neljän vuoden tauon jälkeen, koska Itä-Suomessa kärsitään hammaslääkäripulasta.

Kuopion yliopiston rehtorin Matti Uusitupa toivoo, että ensimmäiset opiskelijat voisivat aloittaa jo ensi syksynä.

”Opiskelijat suorittaisivat kaksivuotisen prekliinisen koulutuksen Kuopiossa ja siirtyisivät sen jälkeen Ouluun kliiniseen koulutukseen, sillä meillä on jo tilat potilastyöhön”, sanoo Oulun yliopiston hammaslääketieteellisen tiedekunnan johtaja, professori Aune Raustia.

Suunnitelmien toteutuminen riippuu sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön kannasta, sanoo Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen.

”Teemme jo yhteistyötä Kuopion kanssa ympäristönsuojelutekniikan koulutuksessa ja Oulussa alkanut farmasiakoulutus on Kuopion yliopiston alaista.”

Hammaslääkärien koulutus loppui Kuopiosta vuonna 1998 kun katsottiin, että hammaslääkäreistä tulee ylitarjontaa. Samaan aikaan Turun yliopisto lopetti peruskoulutuksen ja siirtyi antamaan vain erikoistumiskoulutusta.

Matti Uusituvan johtama, terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksen riittävyyttä pohtiva työryhmä ennakoi hammaslääkärien lukumäärän voimakasta laskua tulevina vuosina.

Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry muistuttaa, että alalla eletään parhaillaan erikoista tilannetta, sillä kunnallisen hammashuollon laajentaminen loi vuoden sisällä maahan yli sata uutta hammaslääkärin virkaa.

”Pajatso on nyt tyhjä. Työpaikan vaihtoa haluavat tai kokonaan työtä vailla olleet hammaslääkärit ovat nyt kaikki saaneet paikan. Sitä, tasaantuuko kysyntä, ei vielä voi ennustaa.”

Koulutuksen mitoittaminen vaikeaa

Hammaslääketiede ei ole ainoa ala, jossa on törmätty ongelmiin koulutuksen vähentämisen takia. Nyt pelätään, että pohjoiseen iskee pula rakentamistekniikan diplomi-insinööreistä, vaikka Oulun yliopiston rakentamistekniikan osasto lakkautettiin vasta elokuussa.

”Vaikka diplomi-insinöörejä valmistui Oulusta syksyllä ennätysmäärä, olemme jo nyt keskustelleet yhteistyöstä Teknillisen korkeakoulun, Tampereen teknillisen tiedekunnan ja opetusministeriön kanssa”, Lajunen sanoo.

”Alan yritysten laskelmien mukaan meidän kannattaa varautua siihen, että koulutusta saatetaan tarvita myös täällä.”

Lajunen myöntää, että koulutusjärjestelmän mitoitus on ollut aina vaikeaa. Järjestelmää ollaan kehittämässä joustavampaan suuntaan niin, että uusien opiskelijoiden sisäänottomääriä voidaan supistaa ja laajentaa nykyistä enemmän alueellisten erityistarpeiden mukaisesti.

”Ongelmia ei voida ratkaista lakkauttamalla koulutus kokonaan ja sitten taas aloittamalla se uudelleen, sillä kun ensimmäiset opiskelijat valmistuvat viiden-kuuden vuoden kuluttua, tilanne voi olla jo aivan toinen.”

Lajunen pitää hyvänä lääkkeenä juuri omille aloilleen erikoistuvien yliopistojen tekemää yhteistyötä.

Opiskelemaan kotiseudulle

Itä-Suomen hammaslääkäripulan taustalla on se, etteivät itäsuomalaiset hakeudu opiskelemaan Ouluun tai Helsinkiin. Kun alan koulutusta ei ole tarjolla kotinurkilla, se ei kiinnosta. Lajusen mielestä ilmiö on hyvin yleinen.

”60- ja 70-luvuilla haluttiin opiskelemaan kauas kotoa, mutta nyt halutaan opiskella kotipaikkakunnalla. Kaikki Suomen yliopistot rekrytoivat opiskelijansa pääasiassa ympäristöstään.”

Valmistumisen jälkeen opiskelijat taas jäävät töihin yleensä opiskelupaikkakunnalleen, vaikka olisivatkin muualta kotoisin.

Matti Uusitupa huomauttaa, että viime syksynä Oulussa opintonsa aloittaneista 43:sta tulevasta hammaslääkäristä vain yksi on itäsuomalainen.

”Helsinkiin opiskelemaan hakeutuvat taas pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat”, hän sanoo.

”Kiinnostuksen puutteesta alaa kohtaan ei Itä-Suomessa ole kyse. Kun koulutusta vielä järjestettiin Kuopiossa, hakijoita kyllä riitti.”

tumma pitkätukkajätkä:

Tapio Maikkola

Toisaalle töihin. Petri Iso-Kungaksen veti Pietarsaaresta Ouluun hammaslääketiedettä opiskelemaan paikkakunnalla asuva tyttöystävä. Kolmannen vuoden opiskelijalla on suunnitelmissa hakeutua etelämmäs töihin valmistumisen jälkeen, sillä Oulussa hammaslääkäreitä on paljon, eikä vakituista työpaikkaa välttämättä löydy helpolla.

valkotakkijätkä:

Tapio Maikkola

Etelästä pohjoiseen. Harri Havukainen tuli Tampereelta Ouluun opiskelemaan hammaslääkäriksi, Helsinki ei opiskelukaupunkina kiehtonut. Neljättä vuotta opiskeleva Havukainen ei ole vielä päättänyt, mihin haluaa asettua valmistumisen jälkeen. Työllisyystilanne ratkaisee paljon.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva