Ambrosius ortodoksien Helsingin piispaksi

STT-Pia Kaitasuo

HEINÄVESI-OULU Metropoliitta Ambrosius valittiin Suomen ortodoksisen kirkkokunnan Helsingin hiippakunnan piispaksi. Valinnan teki ylimääräinen kirkolliskokous Valamon luostarissa Heinävedellä lauantaina.

Ambrosius voitti äänestyksessä Joensuun piispan, apulaispiispa Panteleimonin äänin 23-13.

56-vuotias Ambrosius aloittaa uudessa tehtävässään 1. helmikuuta. Hän siirtyy Helsinkiin Oulun hiippakunnasta, jonka metropoliittana hän on toiminut vuodesta 1996.

Helsingin hiippakunta käsittää eteläisen Suomen linjalla Pori-Tampere-Heinola-Imatra. Alueella on kahdeksan hiippakuntaa, joissa on yhteensä 28 000 jäsentä.

Uusi piispa pitää haasteena ja rikkautena hiippakunnan maahanmuuttajaväestöä, josta useilla on ortodoksinen tausta.

”Ortodoksinen kirkko voi auttaa heitä integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan”, Ambrosius sanoi valinnan jälkeen.

Hiippakunnassa on myös kaksi Moskovan patriarkaatin alaista seurakuntaa. Ambrosiuksen mielestä tilanne on poikkeuksellinen, mutta hän ei pidä sitä isona kysymyksenä kirkkokunnan tai hiippakunnankaan kannalta.

Apulaispiispa Panteleimonin kannattajat painottivat ennen vaalia varsinkin sitä, että Panteleimon taitaa venäjää, mikä on tarpeen maahanmuuttajien parissa työskennellessä. Ambrosius lupasi kohentaa venäjän kielen taitoaan, mutta ei pitänyt sitä olennaisena asiana viranhoidossa.

Panteleimon ilmoitti vaalin alla kirkolliskokoukselle, että hän ei vetäydy ehdokkuudesta, mutta toivoo Ambrosiuksen valintaa.

Ambrosiuksen voitto oli lopulta tiukempi kuin monet olivat ennalta odottaneet.

Kirkkokunnan piispojen siirtyminen uusiin tehtäviin alkoi viime syksynä, jolloin arkkipiispa Johannes ilmoitti siirtyvänsä eläkkeelle. Hänen seuraajakseen valittiin Helsingin piispa Leo, joka voitti vaalissa Ambrosiuksen.

Panteleimon Ouluun?

Seuraavaksi Oulun hiippakuntaan valitaan Ambrosiukselle seuraaja ylimääräisessä kirkolliskokouksessa 22. maaliskuuta. Ainoana varteenotettavana ehdokkaana pidetään Panteleimonia.

”Olen käytettävissä, jos minut halutaan asettaa ehdolle”, apulaispiispa Panteleimon kommentoi lauantaina Kalevalle. Hän ei käynyt arvailemaan saako piispanvaaliin vastaehdokkaita. ”Kenttä on avoin. Kirkolliskokouksessa on 36 valitsijaa, en tiedä mitkä mietteet siellä on.”

Pitkän päivätyön Oulun hiippakunnassa tehnyt, kirkolliskokouksen jäsen pastori Eino Hynninen sanoo olettavansa, että Panteleimon valitaan Ambrosiuksen paikalle Oulun metropoliitaksi. ”Tällaista keskustelua käytiin tänään kirkolliskokouksen jälkeen.”

Kirkkokunnassa voi sanoa olleen viime vuosina eräänlainen ”piispojen kierrätys”: Joensuun piispa on edennyt Oulun ja Helsingin piispanvirkojen kautta arkkipiispaksi.

Hynnisen mukaan tällainen kierto on ollut hyvä. ”Virkaiältään vanhin on saanut vastuunalaisimman paikan, ja apulaispiispa on voinut opetella piispan tehtäviä ja ollut sitten valmis ottamaan tehtävän vastaan”, Hynninen kertoo.

Metropoliitta Ambrosiuksen aikaa Oulussa pastori Hynninen luonnehtii ulospäin suuntautuneisuuden ajaksi. ”Hän on pyrkinyt etsimään ja rakentamaan siltoja myös muuhun kulttuurielämään. Hän ei ole myöskään käpertynyt vain omien kaitsettaviensa sielunhoidolliseen työhön.”

Ambrosius on Hynnisen mukaan vienyt kirkon sanomaa muillekin tahoille, jopa politiikkaan saakka. ”Pienelle kirkkokunnalle tämä on hyvin tärkeää”, Hynninen huomioi.

Mahdollinen tuleva metropoliitta on hänelle hyvinkin tuttu, jakoivathan Hynninen ja Panteleimon saman asunnon opiskeluaikanaan Kuopion pappisseminaarissa.

”Luostarielämä on jättänyt Panteleimoniin enemmän jälkiä kuin Ambrosiukseen - molemmathan ovat luostarin kasvatteja. Luostarikuuliaisuus heijastuu Panteleimonissa yhä”, hän luonnehtii.

”Hänellä on aika välitön kontakti ihmisiin, ja hänessä yhdistyy salmilaisuus savolaisuuteen mukavalla tavalla”, Hynninen naurahtaa lämpimästi.

Kirkol-leen tärkeä vaikutta-ja

Kirkolleen metropoliitta Ambrosius on tärkeä mies: piispa, jolla on hyvä strateginen silmä, mittava kielitaito ja laajat suhteet kotimaisiin ja ulkomaisiin eri alojen päättäjiin.

Ambrosiuksen suhdetoimintataidoista ja yhteysverkon laajuudesta olisi kuka tahansa yhteiskunnallinen taustavaikuttaja kateellinen.

Suomen ortodoksinen kirkko tarvitsee Ambrosiusta, sillä muuten 58 000 jäsenen kirkkokunta jäisi nykyistä pahemmin pimentoon jonnekin luterilaisen valtakirkon taustoille. Koko maailmassa ortodokseja on noin neljä kertaa enemmän kuin luterilaisia.

Ambrosiuksen linja on, että Suomen ortodoksisen kirkon ja sen edustajien pitää osallistua keskusteluun ja näkyä, silloin kun siihen on mahdollisuus. Muuten voi käydä niin, ettei kirkolta ja sen edustajilta kantoja kohta enää kyselläkään.

Tämän linjan mukaisesti Ambrosius vaikuttaa taustoilla ja julkisuudessa.

Kriittiset äänet näkevät metropoliitan aktiivisen liikkumisen yhteiskunnan tärkeiden vaikuttajien joukossa kielteisessä valossa. Heidän mielestään piispa saisi olla lähempänä tavallista ortodoksista kirkkokansaa.

Ambrosius, siviilinimeltään Risto Jääskeläinen, on kotoisin Pohjois-Karjalan Tohmajärveltä ja on alun alkaen luterilainen. Luterilaisen kirkon papiksi hänet vihittiin vuonna 1969.

Hän teki hetken aikaa papin ja uskonnonopettajan töitä, luki itsensä Helsingissä valtiotieteen kandidaatiksi ja toimi useita vuosia tutkijana Cambridgessä Englannissa.

Luterilaisen kirkon pappisvirasta Ambrosius erosi 70-luvun puolivälissä ja liittyi ortodoksiseen kirkkoon. Uuden Valamon taloudenhoitajana ja lopuksi myös varajohtajana hän oli 1977-1988. Valamon vuodet osoittivat hänen kykynsä myös asioiden järjestelijänä ja talousmiehenä.

Ambrosiuksen piispakausi alkoi Joensuun piispan tehtävillä vuonna 1988. Sieltä hän siirtyi Oulun metropoliitaksi vuonna 1996.

Kun Viron kansallista ortodoksista kirkkoa muutama vuosi sitten alettiin nostaa pystyyn, Ambrosiusta ehdittiin jo pyytää piispaksi sinne. Metropoliitta kieltäytyi, ja nyt edessä on muutto Helsinkiin. Tämä merkitsee samalla sitä, että Oulu menettää näkyvän valtakunnallisen vaikuttajan.

Ambrosius on vahva ekumenian eli kristittyjen ykseyden puolestapuhuja. Oulun ja Suomen ohella hän on edistänyt tätä asiaa Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomitean jäsenenä.

Kirkollisen elämän ulkopuolellakin Ambrosiuksella on monia luottamustehtäviä. Hän on muun muassa Tulikivi Oy:n hallituksen jäsen ja Pankkialan asiakasneuvontatoimiston johtokunnan puheenjohtaja.

PEKKA MIKKOLA

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva