Viikon profiili

Ikiliikkujako se on?

Tämänkertaisen profiilin piirtäminen on suorastaan tuskastuttavaa: miten voi lyhyessä jutussa luonnehtia miestä, jonka ansioluettelon pelkkä kirjaaminen täyttäisi hyvinkin jutun mitan. Alkaa epäilyttää, että kyseessä on mission impossible, ei vaarallinen vaan mahdoton tehtävä.

”Pysähtyneisyyden aika” lienee Jussi Malmille tuiki tuntematon käsite. Tuntuu, että toukokuussa 77 vuotta täyttävä eläkeläinen sen kun kiihdyttää. Meri-Oulu ry:n toiminnanjohtajana uurastavan Malmin tuorein projekti on ensi kesänä Toppilan mölijällä esitettävä Kuningaslohi-musiikkinäytelmä. Eikä pelkästään se, vaan Kuningaslohen ympärille rakennetut ”oheistuotteet” kuten lasten Kakaravaara-näytelmä, lukuisat konsertit ja muut tilaisuudet.

Monet pitivät suorastaan hulluutena Jussi Malmin ideaa meren hengessä ja veden äärellä esitettävästä Laiva Toivo, Oulu -näytelmästä. Ja lähes suuruudenhulluutena vanhan vilja-aluksen hankkimisesta ja sen muuttamisesta maineikkaan Laiva Toivon ”näköispainokseksi”. Projektin budjetteja päiviteltiin. Mistä moiset rahat?

Mutta eipä hätää, kun kyseessä on Malmin Jussi! Vanha supliikkimies puhui ja punoi ketterästi arvovaltaisen tukija- ja yhteistyöverkoston, josta herui niin henkistä kuin rahallistakin tukea aina kaupungin tirehtöörejä ja päättäjiä myöten. Sanovat, että supliikkimiehen suostuttelutaidot Malmi on oppinut aikoinaan pankkien konttoreissa haaliessaan rahaa osuuskaupoille.

Ennen Meri-Oulua Malmi teki sen, mikä oli ollut monen toiveissa: herätti henkiin ja toteutti Paavo Sarkkama säätiön asiamiehenä iki-ihanan, 50 vuoden takaisen lasten laulunäytelmän Pienet sydämet, jota käytiin esittämässä aina Helsingissä asti.

Lasten musiikki on muutenkin Malmin sydämen asia. Oulun Juustoseura on puheenjohtajansa Malmin ohjastamana jo vuosien ajan edistänyt ja tukenut kymmenien ellei jo satojen tuhansien markkojen avustuksin Oulun koulujen musiikkielämää ja musiikkivälineiden hankintaa. Malmi harrastaa itsekin kuorolaulua.

Musiikin lisäksi Jussi Malmi on pesäpallomies henkeen ja vereen - pelisotkuista huolimatta. Hän sai kuin saikin lobatuksi Lipolle peliareenaan Raksilaan, vaikka kymmenet urheiluseurat ja lähes joka toinen kaupunkilainen vastusti keskuskentän purkamista. Toisaalta, ”jossain muualla” oli jo päätetty, että kenttäalue rakennetaan Meritullin asuntoalueeksi.

Malmia kuvaillaan adjetiiveilla eli laatusanoilla puuhakas, ikiliikkuja, näkemyksellinen tulisielu, toimelias ja ulospäin suuntautunut! Eikö tosiaan mitään muuta? No pelimies, puhdasverinen pelimies ja lobbari, sanovat muutamat, ja jääräpäinen oman näkemyksensä toteuttaja. Mutta onko sekään sitten niin pahasta?

Tiesittekö muuten, miten Oulua kuvaavassa hokemassa ”yliopisto suolla, teatteri meressä, laiva maalla” liittyy Jussi Malmiin? Se ”laiva maalla” on Hailuoto-laiva, joka päätyi Arinan omistukseen Hailuodon osuuskaupan kautta. Liikennöinnin lopettanut laiva oli menossa myytäväksi Göteborgiin, mutta Hailuodon liikkeenjohtajana toiminut Malmi hankki sen Arinalle. Laivan kuiville nostaminen ja betonoiminen torinrantaan herätti kaupunkilaisissa kamalan metakan. Se taas ei ollut Malmin syy, vaan museoviraston vaatimus. Malmi muiden tavoin olisi halunnut historiallisen aluksen saavan kelluskella merielementissä lopun ikäänsä.

IRMA NYKÄNEN

Kuka: Jussi Malmi

Osuuskauppa Arinan entinen toimitusjohtaja, jäi eläkkeelle 1985.

Perhesuhteet: vaimo, viisi lasta ja kaksitoista lastenlasta.

Paikat: syntymäpaikka Alahärmä, asuinpaikka Oulu.

Työ- ja luottamustoimet: Työura alkoi paimenpoikana kymmenvuotiaana ja myymäläapulaisena 14-vuotiaana Alahärmän Osuuskaupassa. Palveli osuuskauppaliikettä yhteensä 45 vuotta, joista runsaat 33 vuotta eri osuuskauppojen johdossa. Kokoomuksen edustajana kaupunginhallituksessa ja valtuustossa sekä lautakunnissa, ansioluetteloa kertynyt muutamakin A-nelosliuska.

Eläkevuodet: muun muassa herätti henkiin Pienet sydämet laulunäytelmän ja oli perustamassa Meri-Oulu ry:tä, joka tuotti viime kesäksi Laiva Toivo Oulu-spektaakkelin ja tuottaa ensi kesäksi Kuningaslohi -näytelmän.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva