Menestys lisää piruettien suosiota

Prinsessa-ajattelukin siivittää taitoluistelijoita

Maria Aitamurto

OULU Innostus taitoluisteluun lisääntyy aina menestyksen myötä, tiedetään Oulun luistelukerhossa. Oululaisen Susanna Pöykiön joulukuussa voittama toinen naisten sarjan Suomen mestaruus on tuonut jonkin verran lisää innokkaita taitoluistelijoita mutta myös valanut muiden harrastajien uskoa mahdollisuuksiinsa.

Kaikkia halukkaita ei kuitenkaan voida ottaa taitoluistelukouluun. Luistelukerhon tiedottaja Aino Ketvel kertoo, että jää- ja valmentajapulan takia toimintaa eli tuntien ja harrastajien määrää ei voi suunnattomasti laajentaa.

”Jäävuoroja ei ole sopiviin kellonaikoihin. Esimerkiksi yksinluistelijat joutuvat harjoittelemaan kouluaikoihin. Muodostelmaluistelijat taas saavat illansuun ajat, koska koko joukkueen täytyy päästä jäälle yhtä aikaa”, Ketvel kuvaa.

Myös valmentaja Berit Kaijomaa pahoittelee, että vaikka seuralla on nyt jäävuoroja ken ties enemmän kuin koskaan, vuorojen kanssa on ongelmia. Vuorot ovat eri halleissa ja osa niistä menee päällekkäin.

Pojat pärjäävät tyttöjen joukossa

Uusia taitoluistelijoita on viime vuosina houkuttanut mukaan myös keväisin järjestettävät isot luistelunäytökset, Aino Ketvel kertoo. Lapset innostuvat näkemästään ja halajavat mukaan. Ketvel pohtii myös, että pieniä tyttöjä kiehtovat myös kuvat kauniissa asuissa esiintyvistä taitoluistelijoista.

”Prinsessa-ajattelu siivittää tyttöjä mukaan”, hän toteaa.

Poikia on taitoluistelukoulussa mukana muutamia. Ketvelin mukaan pojat pärjäävät hyvin tyttöjen joukossa, mutta kilpatasolla poikia ei Oulussa nyt ole. Ketvel naurahtaa, että pohjoissuomalaisen pojan käteen jääkiekkomaila tuntuu istuvan tiukasti.

Kaikki eivät jaksa

Viime viikonloppuna luistelukerho ilmoitti ottavansa taitoluistelukouluun parikymmentä uutta oppilasta lopettaneiden tilalle.

”Kun 4-5-vuotias tuodaan jäälle, aina osa tippuu pois. Osa ei jaksa, osa ei halua satsata harrastukseen tai osoittautuu ettei tämä olekaan se oma laji”, Ketvel selvittää. Hänen mukaansa moni hyvä taitoluistelija on monilahjakas. Niinpä taitoluistelu voi jäädä jonkun toisen lajin jalkoihin ja harrastus vaihtua.

Hän muistuttaa, että lajiin sitoutuneet yksinluistelijat aloittavat ennen kouluikää tiiviin harjoittelun, mikä tarkoittaa harjoituksia kolmesti viikossa.

Ketvelin arvion mukaan taitoluistelu on Oulussa halpa harrastus: esimerkiksi valmennuskulut eivät ole niin suuret kuin Etelä-Suomessa ja alle 16-vuotiaille kaupunki suo maksuttoman jääajan.

”Se ei kuitenkaan riitä, vaan jääaikaa pitää ostaa yksityisiltä jäähalleilta. Se tuo kustannuksia. Kaikki jääaika käytetäänkin tehokkaasti.”

Huippujen tekeminen on ryhmätyötä

Oulun taitoluistelukerho on lajin ainoa seura alueella, kun Muhoksella toimineen seuran toiminta on hiipunut.

Oulun luistelukerhossa on mukana vajaat 200 taitoluistelijaa. Kilpailevia yksinluistelijoita on kaksikymmentä, heistä kymmenen heistä kilpailee Suomen mestaruus -tasolla.

”Oulun taitoluistelulla menee suhteessa hyvin, kun kymmenestä kolme on maajoukkuetasolla”, Kaijomaa arvioi.

Hän korostaa, että onnistuminen on tulosta ryhmätyöstä.

”En usko, että huipulle pääsee yksin. On hyvä, että ympärillä on ryhmä samassa tilanteessa olevia, joiden kanssa voi esimerkiksi jutella. Samalla näkee, miten muut tekevät ja toimivat. Se on symbioosia”, Kaijomaa muotoilee.

Oulun alueella on myös tulollaan muutamia lahjakkuuksia, uusia susannapöykiöitä. Luistelijan menestys on kuitenkin kiinni monesta sattumasta. Pärjäämiseen vaikuttavat muun muassa perhe, koulumenestys, muut harrastukset, itsenäistymisen tahti ja ystävät.

”Oulussa on monta lahjakasta tyttöä, mutta tulevaisuus näyttää, klikkaako kaikki kohdalleen”, Kaijomaa sanoo.

Koulu unohtuu jäällä

OULU Oululainen Maaret Turtinen aloitti taitoluistelun hieman alle neljävuotiaana. Nyt ikää on kolmetoista vuotta. Hänen serkkunsa harrasti lajia ja itse hän kävi vanhempiensa kanssa luistelemassa ulkojäillä. Ihastus lajiin vei hänet nopeasti taitoluistelukouluun.

Hänen mukaansa koskaan ei ole tuntunut siltä, että haluaisi lopettaa luistelun. Joskus voi korkeintaan tuntua tylsältä, jos harjoitus tai kilpailusuoritus ei ole mennyt mahdottoman hyvin.

”Ei tästä ole voinut erota, eikä voi. Koko ajan taidot menevät eteenpäin”, hän perustelee.

Hallussa ovat jo ”ainakin kaikki kaksoishypyt”, Maaret Turtinen kertoo. Itse hän arvioi, että etenkin pirueteissa hän on taitava. Parhaita hetkiä ovat ne, jos ohjelma on sujunut hyvin. Vuoden kohokohtia on myös keväisin järjestettävä taitoluistelunäytös. Siinä vaiheessa kautta kilpailut ovat ohi ja saa keskittyä näytösrooliin.

Luistelun lisäksi Maaret Turtinen ei ehdi tuhottomasti harrastaa muuta. Hän käy yläastetta musiikkiluokalla, ja musiikki ja klarinetin soitto luokitellaan harrastuksiksi.

”Ei soittamiselle kauheasti jää aikaa, mutta yritän siinäkin kehittyä”, hän pohtii. Taitoluistelu on selvä ykkösjuttu.

Kesällä ja syksyllä Maaret Turtinen pyöräilee jäähallille, mutta talvisin isä ja äiti saavat toimia autokuskeina. Usein hän pyrähtää harjoituksiin suoraan koulusta Pohjankartanosta, ja onneksi koti Karjasillalla ei ole kaukana Raksilasta.

Läksyt hän tekee ennen tai jälkeen harjoitusten. ”Yleensä jää aikaa kavereillekin”, hän lisää.

Hän laskee, että viikossa hänellä on noin yhdeksän tuntia jääaikaa. Sen lisäksi on yksi tanssitunti viikossa, jossa oppia kertyy esimerkiksi jazztanssista. 1-2 kertaa viikossa luisteluharjoitusten jälkeen on oheisharjoitukset jäähallilla. Silloin tehdään juoksu- ja hyppyharjoituksia ja kasvatetaan lihaskuntoa. Venyttely on yksi harjoitusten tärkeä osa.

Harjoitusten takia hän ei jää pois koulutunneilta, mutta joskus kisamatkat alkavat perjantaina päivällä ja kouluviikko hieman lyhenee.

”Yksi parhaimmista asioista on, että jos takana on pitkä päivä koulussa tai pitää alkaa lukea kokeisiin, jäälle mennessä koulun unohtaa. Luisteluun keskittyy. Saa harjoitella uutta ja aina on kehitettävää”, Maaret Turtinen sanoo. (MKA)

tyttö pukee:

eljas sallmén

Suoraan koulusta. Seitsemättä luokkaa käyvä Maaret Turtinen keskittyy taitoluisteluharjoituksiin kymmenkunta kertaa viikossa, muutamana päivänä kahdesti.

tyttö luistelee:

eljas sallmén

Aina hieman paremmin. 13-vuotias Maaret Turtinen ei haaveile suurista Euroopan mestaruus -kisoista. Hän toivoo menestyvänsä erilaisissa valintakisoissa, että pääsisi sitten loppukilpailuihin. Viikonloppuna hän kisaa Kouvolassa paikasta SM-kisoihin.

Artikkelin lähde Kaleva