Rokuan Humanpolis keskittyy ihmiseen

Petri Hakkarainen

UTAJÄRVI Pohjois-Pohjanmaan suolakeuksilta kohoava Rokuan vaara-alue on parissakymmenessä vuodessa muuttunut hiljaisesta hiihtäjän paratiisista vilkkaaksi lomailualueeksi.

Vielä 1970-luvulla ravintola Rokuan Talolle ajeltiin mutkaista hiekkatietä. Nyt on talo kasvanut 150 vuodepaikan Hoviksi ja kohta 20 toiminnan vuotta juhliva, kolmeen kertaan laajennettu Kuntokeskus valmistautuu Humapoliksen tuloon.

”Humanpolis on ihmisen jaksamisen edusauttamiseen keskittyvä kansainvälinen osaamiskeskus. Olemme polis-verkostossa ainoa paikka, joka keskittyy nimenomaan ihmiseen. Siksi meillä on tärkeä rooli poliksien välisessä yhteistyössä”, Rokuan Kuntokeskuksen toimitusjohtaja Tuomas Alasalmi uskoo.

Rokualle suunniteltiin matkailumajaa jo vuonna 1965, jolloin Oulun läänin maaherra ja Pohjois-Pohjanmaan Matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Kalle Määttä teki asiasta aloitteen. Vaikka Rokua Seura oli valmis luovuttamaan maata 20 huoneen rakennukselle, asia raukesi osakepääoman puutteeseen.

Vuonna 1971 puhuttiin jo kuntokeskuksen rakentamisesta, ja perustettu säätiö sai muutamaa vuotta myöhemmin Raha-automaatiyhdistykseltä ensimmäiset avustuksensa, yhteensä lähes miljoona markkaa.

Lama lykkäsi taas rakentamista, mutta 1980-luvun alussa RAY avusti säätiötä lähes 14 miljoonalla markalla, ja Kuntokeskus nousi Ahveroisen lammen rannalle.

Maakuntayliopisto

ja elämyksiä

Nyt jo 330-paikkaiseksi kasvanut 120 työntekijän Kuntokeskus kuntoutti toimintansa alussa etenkin veteraaneja ja invalideja. Tänään toiminta on yhä enemmän työssä olevia ja iäkkäitä ihmisiä uhkaavine vaivojen ennaltaehkäisyä.

”Asiakkaistamme jo noin kolmasosa on itsemaksavia lomailijoita”, Alasalmi tähdentää.

Humanpolis on kaikkiaan lähes 12 miljoonan euron (70 mmk) hanke. Alasalmi uskoo, että vuonna 2006 Rokualla toimii maakuntayliopiston pysyvä toimipiste.

Yhteistyössä eri yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, työmarkkinalaitosten ja vakuutustyhtiöiden kanssa testataan uusia menetelmiä ja koulutetaan osaajia.

”Haluamme, että meillä ihminen voi toteuttaa haaveitaan: maalata taulun taiteilijan kanssa tai säveltää häämarssin tyttärensä häihin vaikka Kassu Halosen opastamana. Voimaa luonnosta -fraasikin jalostetaan tuotteiksi, joiden vaikutusta ihmiseen seurataan”, Alasalmi luettelee.

Rakentaminen ei ole Ahveroisen rannalla loppunut. Nyt on toiveissa suuri Oulujokilaakson kokous-, kulttuuri- ja liikuntakeskus, jonka pitäisi olla totta parin vuoden päästä.

Rakentamisen

haitat huolestuttavat

Rakentamista ei koeta pelkästään myönteisenä asiana. Metsähallituksen Lianjärven loma-alueen suunnitelmat, lomatonttien myynti Kuntokeskuksen ja Hovin yhdistävän tien varrelta sekä ulkoilureittien rakentaminen ovat saaneet osakseen arvostelua.

Rakentaminen jättää jälkensä kulutukselle herkkään maastoon, mutta haitat yritetään pitää mahdollisimman pieninä.

Tuomas Alasalmi sanoo, että 90 prosenttia Rokuan alueesta pysyy rakentamattomana. Alueellinen yleiskaava ja Rokuan oma ympäristöjärjestelmä aiotaan myös jalostaa toimiviksi työvälineiksi.

Komein pala Rokuaa on Vaalan puolella sijaitseva, Suomen pienin kansallispuisto. Neljään neliökilometriin mahtuu upeita jäkäläkankaita, lukemattomia harjuja, dyynejä ja suppalampia. Kansallispuiston laidalta löytyy Keisarintie, aina 1800-luvulle saakka merkittävä Tukholman ja Viron välinen postitie.

”Kymmenen vuoden päästä täällä on osaamiskeskus, jonka tietotaitoa viedään tietoverkon kautta koko Eurooppaan. Meillä on professoreja, tutkijoita ja täällä tehdään väitöskirjoja”, Tuomas Alasalmi maalailee Rokuan tulevaisuutta.

Osaamiskeskukseksi. Kuntokeskus on Rokuan keskeinen toimija. Humanpolis tuo taloon uutta luovaa tutkimusta.

Voima yhteistyössä. Tuomas Alasalmi tähdentää laajan yhteistövekon merkitystä Rokuan alueen kehittämisessä.

Luontoon. Rokuan retkeilyreiteille on helppo osata.

Artikkelin lähde Kaleva