Kuntien tulot kasvussa

Pohjois-Suomi lähes kokonaan plussalle, pienimmät edelleen vaikeuksissa

Riitta Korkeakivi

HELSINKI Kuntien taloudellinen asema paranee erityisesti tänä ja ensi vuonna. Myös kuntien ja maakuntien väliset erot ovat pienenemään päin.

Näin vakuutti alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) torstaina, kun sisäasiainministeriö julkisti raporttinsa, jossa arvioidaan kuntien rahoituksen riittävyyttä vuoteen 2004 saakka.

Eniten kuntien taloutta parantaa kunnallisveron kasvu, joka on vuosien 2000 ja 2004 välillä 2,3 miljardia euroa eli 13,8 miljardia markkaa.

Alle kahden tuhannen asukkaan kunnissa muutokset ovat kuitenkin minimaalisia ja ongelmat jatkuvat. Heikoin tilanne on Lapissa, missä on myös suurimmat paineet tuloveron korotuksiin.

Kaikilla ei mene kuitenkaan yhtä hyvin. Isolla joukolla 2 000 - 6 000 asukkaan kuntia on Korhosen mukaan edelleen hyvin matala vuosikate ja suuria vaikeuksia selvitä esimerkiksi erikoissairaanhoidon kasvavista kustannuksista.

Korhonen peräänkuulutti kiihkotonta keskustelua kuntien määrästä ja kuntatalouden hoidosta, joka monin paikoin on yhä ”sulkakynäkaudella”. Hän mainosti, että valtio maksaa nyt kuntaliitoksista entistä suurempaa ja pitempää porkkanarahaa.

Kuntien talousarviot ovat varovaisempia

Negatiivisen vuosikatteen kunnat vähenevät sisäministeriön ennusteen mukaan rajusti. Ensi vuonna pakkasella olevia kuntia on alle viisikymmentä, kun niitä vielä vuonna 2000 oli lähes kaksisataa.

Hämmästyttävän positiivisen ennusteen tekijä, neuvotteleva virkamies Martti Nissinen esitteli karttaa, jossa myös Pohjois-Suomen kunnat vaihtavat väriään. Pakkasella olevat pohjoisen kunnat muuttuvat muutamaa Lapin kuntaa lukuunottamatta vuosikatteeltaan positiivisiksi.

Nissinen myönsi, että mikäli ennuste olisi tehty kuntien talousarvioiden perusteella, se tuskin olisi ollut yhtä positiivinen. Suunta olisi kuitenkin ollut sama: valtionosuudet ja verotulot ovat kasvussa.

Myönteistä kehitystä jatkuu ennusteen mukaan kaksi seuraavaa vuotta. Vuonna 2004 kuntien rahoitus jälleen heikkenee.

Ennusteessa ei Nissisen mukaan ole suurta ristiriitaa kuntien ja ministeriön kesken. Laskentaperusteet on kehitetty yhdessä sektoriministeriöiden, Suomen kuntaliiton sekä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan kanssa. Ennuste nojaa vuoden 2000 tilinpäätöksiin.

Uusi ennuste on haluttu tehdä mahdollisimman kuntakohtaiseksi. Siinä on huomioitu myös tilastokeskuksen ennusteet asukasluvun muutoksista. Rahoituksen riittävyys on laskettu vähentämällä vuosikatteesta nettoinvestoinnit.

Veroäyri nousee sadassa kunnassa

Kuntien rahoituksessa on Nissisen mukaan edessä myös resurssien uusjako. Kun yhteisövero pienenee, painopiste siirtyy takaisin kunnallisveron suuntaan.

Satakunta kuntaa tasapainotti tänäkin vuonna talouttaan nostamalla tuloveroprosenttia. Korhosen mukaan tuloveroprosentin korotukset eivät ole ristiriidassa hallituksen veronalennusta suosivan linjan kanssa. Tuloveron korotukset ovat hänen mukaansa kuntien omia päätöksiä.

Pohjoisessa veroäyrin korotukset tuntuvat erityisesti, sillä siellä tuloveroprosentti on jo ennestään maan keskiarvoa korkeampi. Sisäministeriön neuvotteleva virkamies Rainer Alanen totesi, että monissa kunnissa veronkorotuksilla paikattiin vuoden 2000 tulosta, joka oli luultua huonompi.

Alanen arvosteli niitä satoja kuntia, jotka vuodesta toiseen ovat olleet harkinnanvaraisten avustusten varassa. Nyt näiltä kunnilta vaaditaan myös omia tervehdyttämisohjelmia.

Lex Karkkilaa ei aiota soveltaa ongelmakuntiin. Sen sijaan maksutonta neuvontaa tarjotaan etenkin Lapin syrjäseuduille.

Pohjois-Lappi -työryhmä selvittää parhaillaan ylijohtaja Cay Sevónin johdolla työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamista sekä kuntien yhteistyömahdollisuuksia yli Ruotsin ja Norjan rajojen.

Artikkelin lähde Kaleva