Riihi-säätiön asema vaakalaudalla

OULU Jari Niemi Valtion asuntorahaston (ARA) ylijohtaja Teuvo Ijäs on melko varma siitä, että ARA:n johtokunta poistaa Riihi-säätiöltä yleishyödyllisen yhdistyksen aseman. Päätös merkitsisi sitä, että ARA ei jatkossa rahoita Riihi-säätiön hankkeita ja säätiö ei enää toimisi valtion korkotuki- ja aravalainakohteiden rakennuttajana.

”Johtokunta kokoontuu tammikuun 28. päivä. Sitä ennen emme tee uusia laina- tai hintapäätöksiä Riihi-säätiön osalta. Uskon, että nykyisten lainojen irtisanomista emme ota esille tuossa kokouksessa, mutta yleishyödyllisenä yhteisönä jatkaminen tulee esille ja ennuste sen suhteen on aika huono”, sanoo Teuvo Ijäs.

Yleishyödyllisen yhteisön aseman poisto ei Teuvo Ijäksen mukaan kuitenkaan välttämättä tarkoita Riihi-säätiön toiminnan loppumista. ”Suomessa on paljon aravataloja joiden omistajat eivät ole yleishyödyllisiä yhteisöjä. Niitä koskevat aravasäännökset, mutta ei yleishyödyllisten yhteisöjen säännökset.”

”Velkojen siirtäminen jollekin muulle riippu Riihi-säätiöstä. Ostajan pitäisi olla joko Oulun kaupungin tai ARA:n nimeämä ja hyväksymä taho ja hinnan pitäisi olla niin sanottuna aravahinta, joka karkeasti tarkoittaa omistajan sijoittamia omia varoja indeksillä tarkistettuna. Tämä ei ole välttämättömyys tässä yhteydessä, mutta kahden keskeneräisen hankkeen osalta olemme esittäneet niiden siirtämistä jo olemassa olevien, vakavaraisten yleishyödyllisten yhteisöjen hoidettaviksi”, selvittää Teuvo Ijäs.

Riihi-säätiön hallituksen puheenjohtajaa Toivo J. Kannista ei ARA:n mahdollinen päätös yllätä. Siitä sovittiin hänen mukaansa jo viime kesänä.

”ARA:n mukaan vuonna 2000 voimaan tullut uusi yleishyödyllisiä yhteisöjä koskeva lainsäädäntö estäisi meitä toimimasta muissa asioisssa kuin asuntorakentamisessa. Emme voineet hyväksyä sitä, koska säätiön säädekirja määrittelee tekemisemme. Emme voi jättää neljäviidesosaa tehtävistämme toiminnan ulkopuolelle”, perustelee Kanninen.

Sosiaalisten asuntojen rakentamisen lisäksi Riihi-säätiön säädekirja määrittelee säätiön tehtäviksi ammatillisten opintojen edistämisen, luonnonsuojelun edistämisen, biodynaamisen viljelyn edistämisen ja historiahankkeet. Vuosina 1993-2000 Riihi-säätiö on tilinpäätöstietojensa mukaan käyttänyt neljään muuhun toimintaan noin 2,1 miljoonaa markkaa.

Ainoa tapaus

Ylijohtaja Ijäs kiistää, että hänen virastonsa olisi toiminut huolimattomasti Riihi-säätiön toiminnan seurannan suhteen. Nykyinen, vuosi-ilmoitukseen perustuva seurantajärjestelmä on hänen mielestään riittävä. Hän ei myöskään usko, että Riihi-säätiön kaltaisia tapauksia olisi muualla Suomessa.

”Riihi-säätiön talot on tehty hyvin, niissä on hyvä käyttöaste, vuokrat ovat kohtuullisia ja lainoja on hoidettu asianmukaisesti. Päältäpäin katsoen se vaikuttaa ihan asialliselta. Meidän tehtävänä on valvoa, että tuottoja ei tulouteta omistajille epäasiallisilla tavalla, ja sitä tässä asiassa selvitetään. En usko, että kentällä olisi muita pommeja. Sellaista voi olla useissakin yhteisöissä, että asukasvalintoja ei ole ihan viimeisen päälle selvitetty.”

”Minut on yllättänyt se, että Oulun päässä on erinomaista ja äärimmäistä varovaisuutta. Siellä ei ole tohdittu asiassa tehdä oikein mitään, ei edes puhua”, Ijäs sanailee.

Tulosta syntynyt

ARA jakaa vuosittain noin 500 miljoonaa euroa (kolme miljardia markkaa) sekä korkotuki- että aravalainoja. Aravalainoista pääoma tulee asuntorahastolta. Siitä peritään reaalikorkoa. Korkotukilainoissa valtio maksaa vain korkotukea. Tänä vuonna ARA:n tavoitteena on saada työn alle 12 500 asunnon rakentaminen.

Riihi-säätiön lainakanta oli joulukuussa noin 19,6 miljoonaa euroa (117 miljoonaa markkaa), josta aravalainojen osuus noin 6,7 miljoonaa euroa (40 miljoonaa markkaa). Riihi-säätiöllä on asuntoja noin 760, joista 250 on rakennettu ennen vuotta 1995.

Riihi-säätiön tilinpäätöstiedot vuosilta 1994-2000 ja sen rakennuttajayhtiön Livoli Oy:n tilinpäätöstiedot vuosilta 1998 - 2000 todentavat, että sekä säätiö että yhtiö ovat kasvattaneet tulosta asuntokannan kasvun myötä.

Riihi-säätiö tuotti vuosina 1993-2000 yhteensä ylijäämää noin 9,9 miljoonaa markkaa, josta kolmasosa vuonna 2000.

”Olemme käyttäneet voitot uusien asuntojen tekemiseen. Odotellaan, mitä poliisitutkimuksissa selviää. Tähän mennessä olemme lukeneet lehdistä, mitä tapahtuu. Keskusrikospoliisi on saanut meiltä kaiken, minkä se on halunnut”, Toivo J. Kanninen sanoo.

Livoli Oy:n tilikauden tulos oli vuonna 1998 639 786 markkaa, vuonna 1999 noin miljoona markkaa ja vuonna 2000 lähes 1,5 miljoonaa markkaa. Vuonna 1999 hallitus päätti jakaa osinkoa 495 000 markkaa ja vuonna 2000 350 000 markkaa.

Keskusrikospoliisi ja verottaja ovat aloittaneet asiassa tutkimuksensa. Poliisi takavarikoi Riihi-säätiön ja asiaan liittyvien yhtiöiden kirjanpitoa ennen kuin asia nousi parrasvaloihin.

Artikkelin lähde Kaleva