Maatalouskoulutuksen tiivistys huolestuttaa

Arto Murtovaara

RUUKKI Oulun läänin koulutusneuvottelukunnassa ensi tiistaina tehtävä ehdotus maatalouden peruskoulutuksen keskittämisestä ilmeisesti kolmeen oppilaitokseen nykyisen viiden asemasta on nostattanut levottomuutta ja vastahankaa.

Raahen ammattioppilaitoksen kuntayhtymän vs. johtaja Jukka Pekka Ansamaa esimerkiksi ihmettelee lääninhallituksen tilastoja, jotka koskevat maatilatalouden koulutusta Oulun läänissä. Ansamaan mukaan Ruukin maaseutuoppilaitosta koskevia lukuja on useaan otteeseen pyritty oikomaan, mutta aina niissä on sama virhe.

Läänissä on hänen mukaansa yhdistetty aikuiskoulutuspaikat ja nuorisokoulutuspaikat yhdeksi. Nuorisopaikkoja on hänen mukaansa ollut jo ainakin kymmenen vuotta 25 kappaletta, eikä 41 niin kuin lääninhallitus ilmoittaa.

”Aivan erilainen tilastohan siitä saadaan”, Ansamaa toteaa. ”Koulun vetovoima on kasvanut päin vastoin kuin muilla oppilaitoksilla. Työtä sen eteen on tehty monella tasolla.”

Maaseutuoppilaitoksesta vahvistetaan, että ensisijaisia hakijoita Ruukkiin oli kaikkiaan 33, sillä lisähakijoita tuli vielä yhdeksän. elokuun alusta. Kaikkiaan elokuussa aloittaneita oli 34.

Yhdet ja samat paikat kyseessä

”Nythän ei ole kysymys siitä, etteikö ne paikat olisi täytetty”, sanoo lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen. Kyse on oppilaitosten itsensä yhteishakuun ilmoittamista paikoista. Laki on muuttunut, eikä nuoriso- ja aikuispaikkoja enää erotella, Kokkonen tähdentää.

”Ne ovat yhdet ja samat paikat.”

Kokkonen korostaa, että käsittely pyritään ensi viikolla tekemään mahdollisimman asiantuntevasti, koska tiedossa on, että joka ainoa perustelu joutuu erittäin kriittiseen tarkasteluun.

Hän painottaa vahvasti myös kaikkien alan oppilaitosten olleen samaa mieltä siitä, että jotakin pitäisi tehdä. Sama viesti on tuotu myös elinkeino- ja työelämän puolelta, niin MTK:n, Valion kuin elintarvikeketjun taholta. Vastatuuli nousi vasta kun siirryttiin konkreettiselle tasolle.

”Meidän tehtävämme on valtiovallan edustajana pyrkiä siihen, että resurssit olisivat laadullisesti tehokkaassa käytössä.”

Koulutuspaikoista on ylitarjontaa

Keskeinen syy on koulutuspaikkojen ylitarjonta; ”keräilyerienkään” jälkeen ne eivät tule täyteen. Ja kyse on nimenomaan perusmaatalouden koulutuksesta, ei ”erilaisista lisukkeista.”

Kokkosen mielestä Puolan ja Baltian maiden maatalous kiristää tulevaisuudessa kilpailua. Siksi lääninhallitus on pyytänyt TE-keskuksen maatalousosastolta tarkat tilastot ja ennusteet vuoteen 2010 asti.

”Yrittäminen muuttuu siihen, että täytyy olla tilat kunnossa ja osaamista. Sama liittyy oppilaitoksiin.”

Maatalousopetuksen keskittämisestä huolimatta tarkoitus ei ole viedä joltakulta koulutuksen tarjoajalta vuosioppilaspaikkoja pois. Hän viittaa Koillismaalle, missä oli kaksi maatalousalan yksikköä, Pudasjärvellä ja Kuusamossa. Molemmat kärsivät oppilaspulasta. Niinpä Kuusamo lopetettiin viime keväänä ja se sai tilalle viestintäalan koulutusta, joka kiinnostaa nuoria enemmän.

”Kyse on siitä, että jos me emme tähän elinkeinoelämän ja työelämän haasteeseen vastata, se on nahkapäätös.”

Artikkelin lähde Kaleva