Jokiluonnon tietokeskus suunnitteille

Liisa Lehto-Peippo

HAAPAVESI Jokiympäristön tutkimukseen, koulutukseen, tiedon välitykseen ja matkailun kehittämiseen tähtää Pohjanmaan jokiluonnon tietokeskushanke, joka on alkanut Haapavedellä.

Haapavedelle ajateltu tietokeskus on lähellä pienen tiedekeskuksen mallia, josta tulisi avoin tiedeyhteisön, elinkeinoelämän ja yleisön kohtauspaikka. Se tuottaisi tietoa, tukisi uuden oppimista ja tarjoaisi samalla elämyksiä ja tekemistä kaikille ikäryhmille.

Hankkeen taustalla on Pyhäjoen valinta EU:n vesipuitedirektiivin pilottikohteeksi. Se edellyttää toimivaa paikallista organisaatiota ja tilojen järjestämistä. Pilottihankkeiden tarkoituksena on hankkia tietoa erityyppisten jokien valuma-alueiden luonnontilasta ja vaurioiden parantamismahdollisuuksista, jokien hyötykäytöstä sekä eri piirien ristiriitatilanteista ja niiden ratkaisumalleista.

Oulun lääninhallitus on myöntänyt hankeen ensimmäiselle vaiheelle rahoitusta tälle vuodelle noin 65 600 euroa (390 000 markkaa).

Ensin on tarkoitus selvittää hankkeen toimintatapa, etsiä yhteistyökumppanit ja laatia tarvittavat yhteistyösopimukset. Ensimmäisen vaiheen päätyttyä 1,5 vuoden kuluttua voidaan päättää tietokeskuksen toteuttamisesta. Ensimmäisen vaiheen hyväksytty kokonaiskustannusarvio on noin 92 500 euroa ( 550 000 markkaa).

Pohjanmaan jokiluonnon tietokeskuksen hankesuunnitelman on laatinut Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen Oulusta. Vs. kaupunginjohtaja Jouko Luukkonen kertoo, että hankkeeseen kuuluvat koulutus auditorioineen ja muine koulutustiloineen, jokiluontoa monin tavoin esittelevät näyttelyt sekä tutkimus laboratorioineen ja tutkimushuoneineen.

Hankkeeseen kuuluu myös ympäristön kohentamista kuten leirintäalueen kunnostus ja ulkoilu ja tapahtuma-alueiden rakentamista.

Kiinnostavaksi matkailukohteeksi

Jokiluonnon tietokeskuksesta pyrittäisiin saamaan kiinnostava vierailukohde matkailijoille. Haapaveden alueella on laskettu käyvän vuosittain 20 000-30 000 matkailijaa.

Keskukseen, jonka rakentamiseen päästään vuonna 2004 tai korkeintaan vuoden 2003 loppupuolella, on tarkoitus muodostaa pysyvä ympäristön tutkimuksen osasto. Siellä valmisteltaisiin myös uusi näyttelyaineisto.

Mahdollisina näyttelyteemoina olisivat alueen vesistöt, asutus, eläimistö ja niiden kehittyminen, vedenkierto luonnossa, ilmaston muutoksen vaikutus, ihmisen vaikutus vesistöihin ja ranta-alueisiin sekä energian tuotanto.

Kiinnostaviin ympäristön kohteisiin asennetaan kamerat, jotka tuovat luonnontapahtumat näyttelyyn.

Hankkeen koko mitoitetaan Luukkosen mukaan suunnittelun edetessä. Alustavana kustannusarviona on esitetty noin neljä miljoonaa euroa (noin 20 miljoonaa markkaa), josta itse rakennuksen osuus olisi vajaat 1,8 miljoonaa euroa (10,5 miljoonaa markkaa.) ”Näin suurena sitä tuskin toteutetaan”, hän sanoo.

Jouko Luukkonen toteaa, että varteenotettavin sijoituspaikka jokiluonnon tietokeskukselle on Kylpyläsaari, jossa sijaitsee leirintäalue. Kylpyläsaari saisi yleisen ja kunnanjohtajan näkemyksen mukaan uuden muodon ja palaisi samalla askeleen entiseen. Saaressa on aikanaan ollut kylpylä.

Vaihtoehtoisina sijoituspaikkoina on tuotu esille Noran ranta, jokitulppo Fortumin nurkalla ja Kokkoranta joen etelärannalla.

Liisa Lehto-Peippo

JokiUutta ja entistä. Jos jokiluonnon tietokeskus sijoitettaisiin Kylpyläsaareen, saari saisi uuden muodon, mutta myös palaisi askeleen entiseen. Siellä on aikanaan ollut kylpylä.

Artikkelin lähde Kaleva