Kuntalaiset tekevät vähän aloitteita

Tutkijan mielestä aloitteilla vaikuttamisesta ei tiedetä riittävästi

Pekka Karjalainen

OULU KuntaSuomi -tutkimusohjelman 47 kunnassa tehtiin viime vuonna kaikkiaan vain vajaat 250 kuntalaisaloitetta. Peräti 20 kunnassa ei kirjattu yhtään aloitetta.

”Hyvää vaikutuskanavaa käytetään todella vähän”, ihmettelee selvityksen toinen tekijä, tutkimusjohtaja Marianne Pekola-Sjöblom Suomen kuntaliitosta. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsissa vasta keskustellaan kuntalaisten aloiteoikeudesta ja sen pelisäännöistä. Siellä jotkut päättäjät vastustavat sitä, koska he pelkäävät sen uhkaavan heidän valta-asemaansa.

Selvityksen luotettavuutta alentaa, että jotkut kunnat lukevat aloitteisiin vain tiukasti kirjalliset aloitteet, toiset taas tätä löysemmin vaikkapa puhelimella soitetut esitykset.

Pekola-Sjöblom korostaa, että monessa pienessä kunnassa asiat voivat hoitua epävirallisesti takin hihasta nykäisemällä. ”Selvää kuilua päättäjien ja kuntalaisten välillä on kuitenkin monissa kunnissa, etenkin suurissa.”

Pekola-Sjöblom uskoo, että taantuvissa kunnissa voi myös asukkaiden turhautuminen vähentää aloitteita. Jos he uskovat, että kunnalla ei ole varaa toteuttaa aloitteita, ei se ainakaan lisää halua tehdä niitä. Hänen mielestään suurin syy aloitepulaan on kuitenkin, että kuntalaiset eivät tiedä aloiteoikeudesta riittävästi. Niillä pystytään todella vaikuttamaan.

”Koska tällainen mahdollisuus on tarkasti säännelty, on päättäjien pakko suhtautua aloitteisiin vakavasti, eikä niitä voida haudata vaikkapa byrokratian rattaisiin.”

Päätökset pitää perustella myös kielteisessä tapauksessa. Pekola-Sjöblom perää myös kuntiin paljon nykyistä enemmän erilaisia palautekanavia. Ne ovat tärkeitä myös muodollisesti epävirallisille mielipiteille ja esityksille.

Oulussa satakunta aloitetta vuodessa

Oulussa tehdään vuodessa muutamista kymmenistä sataan aloitteeseen. Suurin osa niistä koskee lähiympäristöä: teitä, liikennejärjestelyjä, valoja, aurausta ja muita arkipäivän palveluja.

Aloitteet voivat toki koskea hyvinkin isoja asioita. Juuri kaupungille on saapunut aloite allergiapäiväkodin perustamisesta. Pienimmästä päästä puolestaan on vaikkapa kielteisen päätöksen saanut Komsomolin Totuus-lehden tilaaminen pääkirjastoon. Sen tekijälleen aloite on tärkeä.

”Aloitteiden määrä ei ole vaihdellut paljoa”, sanoo suunnittelupäällikkö Niilo Nissilä Oulun kaupungin teknisestä keskuksesta.

Perinteiset kirjelmät, joissa saattoi olla paljonkin nimiä alla, ovat sensijaan vähentyneet. Sähköpostilla ja erilaisten kaupungin palautekanavien kautta tulee paljon aloitteita.

Nissilän mielestä ei kannata säikähtää, vaikka aloite ei heti johtaisikaan myönteiseen tulokseen. Usein käy niin, että määrärahaa ei ole sille vuodelle. ”Ne jäävät mukaan ohjelmiin ja voivat toteutua myöhemmin.” Nissilä uskoo, että suurin osa aloitteista saa ainakin osittain myönteiseen päätöksen.

Usein yksittäiset aloitteet ja kannanotot voivat olla myös herätteinä, jonka perusteella valtuutetut alkavat toimia.

Piippolassa uskotaan epäviralliseen viestiin

Piippolassa ei ole tänä vuonna tehty vielä yhtään virallista kuntalaisaloitetta. Parin vuoden sisällä ainoa tehty aloite koski hakkeella toimivaa koulujen lämpökeskusta. Siihen on varattu määräraha ensi vuoden talousarvioon.

Piippolan hallinto- ja taloussihteeri Hilkka Ihalainen ei ole alhaisista aloitelukemista moksiskaan. ”Pienissä kunnissa ei virallisia esityksiä pidetä tarpeellisina. asioista vinkataan tai ne kulkeutuvat tuttujen luottamushenkilöiden tai kunnan henkilökunnan kautta eteenpäin.”

Ihalainen ei usko, että aloitteita hyljeksitään, koska niihin ollaan turhauduttu. ”Tottahan toki on sellaisia asioita, joita ei voi toteuttaa, muun muassa vaikkapa muutaman vuoden takaiset koulujen lakkautukset. Kuitenkin paljon myös voidaan toteuttaa esitettyjä toiveita, esimerkkeinä vaikkapa tievalaistus ja kevyen liikenteen väylät.”

Taivalkoskella aloitteet vähentyneet

Taivalkoskelle aloittaa ensi vuoden alusta viime vuonna tehdyn aloitteen pohjalta perustettu vanhus- ja vammaisneuvosto.

Tänä vuonna aloitteita on jätetty viisi. Niissä on muun muassa haluttu lisää lähipoliisin ja koulun yhteistyötä, lisätukea sairaalasta kotiutettaville potilaille, luonnonvaraoppaita ja parannuksia maatalouslomitukseen.

Kunnansihteeri Onerva Heinilahti veikkaa, että ihmiset pelkäävät, etteivät aloitteet tuo haluttua lopputulosta. ”Aloitteilla on kuitenkin merkitystä. Jos asia on tärkeä, se menee läpi. Ainakin kaikki aloitteet saavat asiallisen käsittelyn, sitä edellyttää jo laki.”

Heinilahden mielestä tulisi ennenkaikkea parantaa tiedotusta ja sitä kautta uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Infoboksi:

Kuntalaisaloite

* voi tehdä asukas. Voi olla henkilö, henkilöryhmä, yhdistys tai yritys.

* Koskee kunnan toimintaa. Jos haet asuntoa, se ei ole aloite. Mutta jos vaikka esität, että kunnan pitää rakentaa lisää vuokra-asuntoja, on se aloite.

* Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet.

* Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvat aloitteet ja tehdyt toimenpiteet. Yleensä kunnissa on vastaavat säännöt lautakunnista.

* Jos aloite on ositettu väärälle viranomaiselle, kunta osoittaa sen oikealle.

Jarmo Kontiainen

Henkilökuntaa tarvitaan. ”Vaikka minä olen vielä koppera mummo ja pääsen hyvin liikkumaan, monet tarvitsevat täällä paljon apua”, sanoo Lassintalon asukas Hilkka Kolehmainen (vas.). Mukana myös henkilökunnan lisäysaloitteen tehnyt Ilma Talvisaran (oik.), perushoitaja Sirpa Sulasalmi (toinen vasemmalta), talon asukas Pentti Kauppi ja sairaanhoitaja Pirkko Skarp.

Bussikatosten lyhyt reitti

OULU Nokia Networksin työsuojelutoimikunta toimitti Oulun kaupungin tekniselle keskukselle 13.3.2001 aloitteen, jossa se esitti kahta bussikatosta Nokian Ruskon tehtaiden kohdalle Kuusamontiellä sekä yhtä Konetie 33:n kohdalle.

Pysäkkejä käytetään paljon ja niiden kattaminen tukee joukkoliikennettä. Kaikkiaan Nokian tehtaalla työntekijöitä on 2300. Samalla myös linja-autojen aikataulut löytyisivät katoksen seinästä.

Kaupungininsinööri Matti Räinä teki suunnitteluinsinööri Tapio Siikaluoman esityksestä päätöksen 10.5. Katokset tehtiin syksyllä.

Tehty päätös annettiin tiedoksi aloitteen tekijälle.

Viranhaltijan päätöksestä voidaan tehdä tarvittaessa oikaisuvaatimus tekniselle lautakunnalle. Vaatimuksen ei tarvitse perustua laillisuuteen, vaan siihen, onko päätös hyvä. Sen jälkeen tekninen lautakunta ottaa asiaan kantaa. Lautakunnan päätöksestä puolestaan voi valittaa hallinto-oikeuteen, kylläkin enää vain siitä, onko päätös oikeudellisesti pitävä.

Myös lautakunta tai kaupunginhallitus voi siirtää virkamiehen päätöksen käsiteltäväkseen.

Esimerkkitapauksessa asia oli helppo ja reitti selkeä ja lyhyt.

Usein aloite voi vaatia laajojakin selvityksiä: onko määrärahaa, paljonko maksaa, mitkä ovat käyttökustannukset, tarvitaanko vastaavia muualla, miten on järkevä toteuttaa?

Uein lopputulos voi olla, että kuluvana vuonna ei ole tarvittavaa määrärahaa, mutta esimerkiksi seuraavan vuoden talousarviossa siihen varataan rahaa, tai ainakin otetaan kantaa.

Kieli voi olla kapulaista, jolloin maallikon voi olla vaikea saada siitä selvää. Asia kuitenkin on tullut esille, ja on joko myötä tai vastatuulessa.(PK)

Artikkelin lähde Kaleva