Vetovoimaa vaikka lomaparatiisiksi

Leppiniemen tulevaisuus epäselvä: myydäänkö talot yksitellen vai tehdäänkö lomakeskus

Janne Salmivaara

MUHOS Leppiniemi Pyhäkosken voimalaitoksen ympärillä Oulujoen rannalla olisi loistava mahdollisuus hyödyntää arkkitehti Aarne Ervin suunnitelemaa aluetta matkailu- ja loma-asuntokäyttöön, visioi muhoslainen Matti Pulkka.

Fortumin palveluksessa pitkään ollut ja yli 40 vuotta Leppiniemessä aikoinaan asunut Pulkka uskoo, että Leppiniemestä voisi tulla vetovoimainen kohde - jos vain tahtoa ja yritystä riittää.

Alueen omistava Fortum Service Oy suunnittelee Leppiniemen ainakin osittaista myyntiä vielä tänä vuonna.

”Voimalaitoksen läheisyyteen voisi rakentaa melkoisen kohteen. Itse olen visioinut rannalle kalamajoja tai kalastajakylää jonkinlaiseksi kalastusmuseoksi. Sitten riippusilta olisi hyvä ja yhdistettynä läheiseen Lemmenpolkuun se toimisi. Pyhäkosken pohjoispuolelle pitäisi saada entistetty Marion (kaivinkone, jolla voimalaitosta rakennettiin 1940-luvulla)”, Pulkka miettii.

Jo nykyisin Pyhäkosken voimalaitoksessa toimiva voimalaitosmuseo kytkeytyisi Pulkan visiossa tiiviisti muuhun toimintaan. Leppiniemi on niin lähellä Oulua, että matkailulle olisi hyvät edellytykset.

”Oulusta voisi olla kantosiipialusyhteys Monttaan asti ja sieltä jatkoyhteys Leppiniemeen.”

Pulkka toivoo, että Leppiniemen alue säilyisi toimivana kokonaisuutena senkin jälkeen, kun Fortum sen myy. Yhtenäisenä lomakylänä Leppiniemi tarjoaisi niin luksus- kuin perhelomailullekin valmiit puitteet. Alueen isännöitsijänä 1990-luvulla työskennellyt Pulkka tuntee rakennukset ja niiden mahdollisuudet ja pitää Leppiniemen luonnonläheisyydestä ja eri toimintojen yhdistämisestä.

”Ervin talot olivat edistyksellisiä ja ne rakennettiin kokonaisuudeksi. Yhtiön vierasmajassa oli Kekkosen sviitti. Sitten siellä on perheille sopivia ja myös hostel- tai motellityyppiseen majoitukseen sopivia tiloja. Jonkun pitäisi vain vetää sitä hommaa ja kehittää palvelut. Mutta se on tietenkin omistajan asia päättää näistä.”

Ei tarvetta väkisin myyntiin

Fortumin voimalaitospäällikkö Jouko Maaranta jarruttelee Leppiniemen tulevaisuuskeskustelua. Aluetta ei olla vielä myymässä, mutta valmistelut ovat käynnissä. Viime syksynä valmistui yhden paritalon remontti ja muidenkin rakennusten kohdalla vielä mietitään, myydäänkö ne remontoituina vai nykykunnossaan.

”Meillä ei ole pakonomaista tarvetta sitä myydä. Myynnin aikataulu riippuu siitä, miten muut alueet, kuten Jylhämä, käyvät kaupaksi.” Luultavaa kuitenkin on, että Leppiniemen markkinointi alkaa tämän vuoden aikana.

Maaranta uskoo, että Leppiniemi on vetovoimainen paikka.

”Ainakin vuokrakohteina ne ovat menneet hyvin.”

Hän arvelee, että kunnallakin on mielenkiintoa alueen suuntaan, vaikka kaavoitus on vielä kesken. Alueella on voimassaoleva osayleiskaava, mutta jatkokehittelyä varten tarvittaisiin tarkempi asemakaava. Lisäksi suojelupäätökset määräävät osaltaan alueen rakentamista.

”Vierasmaja tulee todennäköisesti säilymään yhtiön edustuskäytössä, vaikka muut kohteet myytäisiinkin”, Maaranta huomauttaa.

Kunnanjohtaja Jouko Juntunen pitää Leppiniemeä arvokkaana alueena, mutta se ei ole tällä hetkellä kunnan kehittämisen tärkein suunta eikä sen suhteen ole aktiivisia suunnitelmia.

”Omissa kuntakaavailuissamme on korostettu Oulun suuntaa, joten siinä mielessä se on vähän kaukana.”

Juntunen pitää kunnan roolia muutoinkin hiukan etäämpänä. Kaavoitusta lukuunottamatta kunta tyytyy kannustamaan mahdollista yrittäjää ja Fortumia hedelmälliseen yhteistyöhön.

”Lomakeskusta vetämään pitäisi löytää aktiivinen yrittäjä.”

Vilkas ja omaehtoinen yhteisö

Pulkka muistaa parhaimmillaan satojen asukkaiden Leppiniemen vireänä ja omaleimaisena yhteisönä hyvine ja huonoine puolineen. 150 asunnosta osa oli omakotitaloja, osa rivi- ja kerrostaloja ja yksinäisille miehille oli vielä omat yhteismajoitustalonsa: Ukkola ja Impilinna. Omassa kansakoulussa oli enimmillään yli sata oppilasta.

”Se oli yksi kokonainen yhdyskunta ja siellä oli kaikki palvelut: poliisi, kansakoulu, lääkäri, elokuvateatteri, harrastajanäyttämä ja seuratalo. Elämä oli 1950- ja 1960-luvuilla vilkasta ja omaehtoista. Yhtiön kanssa tehtiin paljon yhteistyötä, muun muassa lomapaikka Pikku-Rokualle. Yhtiö antoi kuorma-auton rungon ja työntekijät rakensivat korin. Oli siellä tietysti aika levotonta, varsinkin niissä yhteismajoitustiloissa”, Pulkka muistelee. Yhtiöllä oli myös linja-autoja, joilla se kuljetti koululaisia ja työntekijöitä kirkonkylälle.

Pulkka muutti viime vuonna Leppiniemestä Muhoksen keskustaan. 50-vuotispäivänään Leppiniemen ”kyläpäälliköksi” nimetty Pulkka uskoo, että Leppiniemi säilyy elinvoimaisena kylänä.

Nykyisellään Leppiniemessä asuu noin 300 ihmistä, joista kolmasosa on alle 15-vuotiaita.

Mieluummin asuinalueena

1940- ja 1950-luvuilla rakennetun alueen käytöstä on keskusteltu voimayhtiön ja kesken kanssa, mutta konkreettisia yhteistyösuunnitelmia ei ole tehty.

Alueen nykyiset asukkaat haluavat pitää Leppiniemen nykyisellään, rauhallisena asuinalueena.

”Paremmin tämä toimii asuinalueena kuin lomakeskuksena”, arvioi viime syksynä Leppiniemeen muuttanut Pauno Päätalo. Hänen mukaansa palvelut saadaan riittävän hyvin Muhokselta. Turistiryntäys tekisi alueesta ehkä turhan levottoman.

Samoilla linjoilla on toinenkin uudisasukas Pekka Perä. Hänestä Leppiniemi tarjoaa viihtyisät puitteet luonnonläheiseen asumiseen.

”Tämä on oikein viehättävä alue, varsinkin rantasauna on oikein mukava.”

Eljas Sallmén

Hyvä näin. Viime syksystä Leppiniemessä asunut Pauno Päätalo ei kaipaa alueelle lomatoimintaa. Tyttärenpoika Juho Leskelälle Leppiniemessä on tarpeeksi toimintaa.

Eljas Sallmén

Ennen aktiivista. Leppiniemen entinen ”kyläpäällikkö” Matti Pulkka kertoo, että yhteisö eli aktiivista elämää. Esimerkiksi taustalla näkyvän Pyhäkosken Näytelmäkerhon ”teatteriin” mahtui 150 katsojaa ja näytännöt olivat hyvin suosittuja.

Eljas Sallmén

Elävää historiaa. Yli 40 vuotta Leppiniemessä asunut Matti Pulkka arvostaa alueen suunnitelleen arkkitehti Aarne Ervin aikaansaannosta.

Eljas Sallmén

Ylös ja alas. Leppiniemen historia on ollut kuin mäenlaskua: 1950-luvun vilkkaista vuosista yhteisö hiipui 1980-luvulla. Viime vuosina kylään on muuttanut paljon lapsiperheitä, joten tulevaisuus näyttää lupaavalta.

Artikkelin lähde Kaleva