Ottiviehe tehdään jo talvella

Kalastus monipuolistuu ja harrastajat vaativat vieheiltä enemmän

Aku Ahlholm

KUUSAMO Vaikka kalat säilyvät vuodesta toiseen samoina, vieheiden valmistajat uurastavat vuoden ympäri uusien uistinten tai vaappujen kimpussa.

Vilkkainta aikaa on tammi-maaliskuu, jolloin kesäkalastajan vapa vielä pölyttyy autotallin nurkassa.

Kalastusmuotojen ja välineiden muuttuessa vieheidenkin on uudistuttava.

”Ennen vedettiin vetouistinta soutamalla, mutta sitten tuli moottori, ja välineidenkin piti kehittyä”, kertoo Kuusamon Uistimen tuotekehityspäällikkö Kari Korpua.

Vetouistelusta tuli nopeasti suosittu kilpailulaji ja harrastajista tuli lähes ammattilaisia. ”Suomalaisten kalastajien tieto on lisääntynyt huimasti, ja he ovat uteliaita ja kokeilunhaluisia”, Korpua pohtii.

Heittokalastajatkin ovat entistä valveutuneempia. Moni päivittää internetiin tietoja saaliista, paikasta ja ottivieheestä. ”Suomessa on myös paljon kalastuslehtiä, joista kalastajat seuraavat aktiivisesti, mitä tapahtuu”, Korpua kertoo.

Kolmen kauppa

Suomen viehemarkkinoita hallitsevat Rapala, Kuusamon Uistin ja Finlandia Uistin yhteensä noin 70-80 prosentin markkinaosuudella.

Loput vieheistä ovat ulkomaisia tai kymmenien kotimaisten, lähinnä yhden miehen pajojen tuotteita. Pienet yritykset tekevät yleensä vaappuja. Alalla työskentelee muutamia satoja henkilöitä.

Muissa kalastustarvikkeissa, kuten siimoissa, keloissa ja vavoissa Suomen markkinat ovat tuontitavaran hallussa.

Kuusamon Uistimella tuotekehittelyn osuus liikevaihdosta on noin kymmenen prosenttia. Kari Korpua arvelee, että se vastaa suurin piirtein alan keskiarvoa.

Uusia vieheitä ei päästetä markkinoille kokeilumielellä, vaan ne testataan tarkkaan. ”Meillä on muutamia koekalastajia ympäri maan, jotka saavat uistimet kokeiltavaksi vähintään vuotta aiemmin”, Korpua sanoo.

Uistimet on suunniteltu lähinnä kotimaisiin vesiin, mistä syystä paras vientimaa on Venäjä, jossa vedet ovat melko samanlaiset. Keski-Euroopassa olisi Kari Korpuan mukaan oltava pitkälti erilaisia vieheitä.

Kalastuksen uudistumisen lisäksi tuotekehittely on monipuolistunut muun muassa värien ja pintakäsittelyn myötä. Värien merkitys vieheiden suunnittelussa onkin lisääntynyt.

Uusia värejä

”Kala saattaa ottaa yhteen väriin vain viikon. Oikean värin löytäminen voikin joskus olla vaikeaa”, Uistimen toimitusjohtaja Paavo Korpua kertoo.

Myös veden väri vaihtelee eri järvissä ja vuodenaikojen mukaan.

Uutta haastetta tuotekehittelyyn on tuonut myös muun muassa siian pyynnin sekä kirjolohen ja kuhan pilkinnän yleistyminen.

Aina riittää myös muuta kehiteltävää. Paavo Korpua muistuttaa, että kylmässä vedessä kala ui hitaasti, jolloin uistimenkin on oltava iso ja jäykkäliikkeinen.

Heittokalastuksessa ei ole myöskään tapahtunut samanlaista notkahdusta kuin verkkokalastuksessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Suomen yli kahdesta miljoonasta kalastajasta kaksi viidestä harrastaa heittokalastusta.

Kalastusbiologi Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta sanoo, että vaikka kalastus on monipuolistunut, se ei ole lisääntynyt. Uusi kalastuslupajärjestelmäkään ei tuonut uusia harrastajia kuten oli odotettu.

”Uudistuksella oli pienempi vaikutus kuin oli arveltu. Kalastus levittäytyi kuitenkin laajemmalle alueelle”, hän sanoo.

Aku Ahlholm

(kuvat: uistin1 ja uistin2, joissa mies kalastaa akvaariossa)

Uistin maistuu. Kari Korpua kokeilee Kuusamon Uistimen akvaariossa, kuinka uudet vieheet maistuvat kaloille. Uistin kelpaa, mutta kalojen onneksi siinä ei ole koukkua.

Aku Ahlholm

(kuva: uistin3, jossa mies uittaa uistinta altaassa)

Jatkuvaa kehittelyä. Tuotekehityspäällikkö Kari Korpua kertoo, että kalastus on muuttunut ja tieto on lisääntynyt jatkuvasti, joten uistimiakin on edelleen kehitettävä lisää.

Aku Ahlholm

(kuva: hauki1)

Ottajia riittää. Yli kaksi miljoonaa suomalaista harrastaa kalastusta jossakin muodossa.

Artikkelin lähde Kaleva