Kasarmien suojelukiista jatkuu

Alueen säilyttämisen puolustajat tyrmäävät osittaisen suojeluehdotuksen

Seppo Kangas

YLIVIESKA Uusi ehdotus niin sanotun VR:n kasarmialueen osittaisesta säilyttämisestä ei tyydytä alueen suojelua vaativia ylivieskalaisia. Kasarmien säilyttämistä määrätietoisesti vaatinut kaupunginhallituksen jäsen Kaisa Uusioja nimeää uuden ehdotuksen vanhojen rakennusten varastoinniksi.

”Jos alue säilytetään vain osittain ja rakennuksia ryhdytään siirtelemään ja ryhmittelemään uudelleen, kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta se tarkoittaa alueen tuhoamista”, Uusioja sanoo.

Hänen mielestään alueen tekee arvokkaaksi juuri olemassaoleva kokonaisuus rakennusten sijoitteluineen, puistoineen kaikkineen. Yksittäisillä rakennuksilla ei ole yhtä suurta arvoa.

”Kompromissipäätökset ovat yleensä elämässä hyvin käyttökelpoisia, mutta kulttuurihistoriallisista arvoista puhuttaessa niitä ei voi ajatella”, Uusioja linjaa.

Alueen kokonaisuuteen hän lukee myös puuston.

”Asemapuistot on rakennettu aikanaan suurella pieteetillä. Esimerkiksi puulajit on tarkoin valittu”, Uusioja mainitsee.

Ehdotus valtuustoon kevään aikana

Kasarmialueen kiista liittyy alueen keskeneräiseen kaavoitukseen. Uusi ehdotus on osa kaavoituksen perusselvitystä.

Ylivieskalainen arkkitehti Jorma Paloranta on laatinut kaupungin kaavoitusosaston pyynnöstä ehdotuksen, jonka mukaan alueen pohjoisosa kaavoitettaisiin liikealueeksi, ja siltä alueelta siirrettäisiin vanhat rakennukset alueen pohjoisosaan nykyistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi.

”Tämä ehdotus turvaisi sen, että alueen omistajalla Kapiteeli Oy:llä olisi mahdollisuus saada alueesta taloudellista tuottoa. Kapiteeli on ilmoittanut, ettei se ryhdy itse suojelemaan aluetta edes yhteistyössä kaupungin kanssa”, kaupungingeodeetti Ahti Kultalahti sanoo.

Hänen mielestään ehdotettu ratkaisu tukisi myös uuden torin alueen rakentumista sekä ydinkeskustan kehittymistä sitä painetta vastaan, että kauppaliikkeet siirtyvät keskustan ulkopuolella oleville liikealueille.

”Pitäisin tätä ehdotusta realistisena, jos haluamme saada taloudelliset mahdollisuudet vanhan rakennuskannan säilyttämiseen”, Kultalahti sanoo.

Hän sanoo, ettei kaupungilla tai maanomistajalla ole lakiin perustuvaa velvollisuutta suojella aluetta. Rakennussuojelulain nojalla aluetta ei ympäristökeskuksen päätöksen mukaan suojella.

Uuden ehdotuksen valmistelu on Kultalahden kertoman mukaan vielä kesken, mutta hän uskoo, että kevään aikana kasarmialueen kaavasta tuodaan valtuustoon ehdotus.

Historiallinen arvo selvittämättä

Kaisa Uusiojan mielestä kasarmin kehittämisalueselvitys on aloitettu väärästä päästä.

”Tarkoitus oli selvittää alueen suojelumahdollisuuksia, mutta alueen kulttuurihistoriallinen merkitys on vieläkin selvittämättä. Maisemaa pitäisi tarkastella kokonaisuutena ja määrittää säilyttämisen tavoitteet.”

Hän ei myöskään suostu nielemään väitettä, että suojelu olisi liian kallista.

”Se on klisee, jota sitkeästi viljellään. Kasarmialueesta on tehty toisenlaisiakin selvityksiä, joiden mukaan rakennukset voidaan kohtuullisin kustannuksin säilyttää. Kyse on siitä, millaiseen tasoon talot korjataan”, hän sanoo.

Asukkaat viihtyvät. Kasarmialueen kunnostetut asunnot ovat kysyttyjä. Jukka Revon mielestä koko alue pitäisi kunnostaa esimerkiksi asunnoiksi.

Artikkelin lähde Kaleva