Kirjanpitovaluutta vihdoin käteen

Kolme vuotta kestänyt paperivaluutan aika päättyi yrityksissä

Vesa Kärki

OULU Vaikka euro on ollut pankkien ja liikeyritysten kirjanpitoarkea ja kolmen vuoden ajan, toi uusi vuosi ja käsin kosketeltava euroraha suuren muutoksen myös paperilla päivittäin jättimäisiä rahasummia valuutoista toiseen pyörittäville.

”Kirjanpito ja raportointi on ollut kolmen vuoden ajan euroja ja euro on ollut konsernin virallinen valuutta, mutta maksuthan on pitänyt muuttaa tähän saakka muiksi valuutoiksi. Nyt ei ole enää Suomen tai Saksan markkaa, vaan ne muuttuvat nyt euroiksi laskuissa ja kaupankäynnissä. ja tämä kaksoiselämä päättyy”, sanoo Rautaruukki-konsernin rahoitusjohtaja Ilkka Arjaluoto.

”Koska euro on ollut jo tilivaluuttana, niin merkittävä osa asiakaskunnasta on jo ollut euron käyttäjiä. Isoimmat yritykset ja ne yritykset, joilla ei ole ollut käteisen tarvetta, ovat siirtyneet jo aikoja sitten euroon - osa jo 1999 alusta ja monet viimeistään tuossa viime toukokuussa ennen kesälomakauden alkua”, kertoo pankinjohtaja Jarmo Rankinen Nordea-pankin Oulun alueen yrityspalveluyksiköstä.

Rautaruukissa ja muissakin suuryrityksissä suurin eurotyö on tehty jo vuoden 1999 aikana, kun tietokonesysteemit ja raportoinnit on muutettu euroiksi.

”Järjestelmät ovat toimineet moitteettomasti ja itse asiassa tämä 2000-ongelma oli meille suurempi haaste kuin euron käyttöönotto. Tällä hetkellä olennaisimmat kysymykset liittyvät siihen, että palkkahallinta ja eläkesäätiöt saadaan siirrettyä myös euroon”, Arjaluoto kertoo.

Arjaluodon mukaan konkreettisen, käsinkosketeltavan rahan tulo helpottaa yrityksen rahaliikenteestä huolehtivien henkilöiden työtä ja eurot myös tuovat kaivattua läpinäkyvyyttä.

”Vaikka kurssi on ollut kiinteä, niin Saksan ja Suomen markkamääräisten summien vertailu ei sittenkään ole ollut niin yksinkertaista. Ajatukset ovat olleet markkoina, vaikka kuinka euro on ollut virallisena arvona papereissa. Yhteinen valuutta helpottaa hintojen hahmottamista niin ostoissa kuin myynneissäkin. Jos myy terästä arkipäivisin, niin ehkä kahdessa kolmessa kuukaudessa hahmotus euroissa alkaa onnistua”, Arjaluoto myöntää.

Nordean Rankinen kokee nyt tapahtuvan muutoksen tärkeäksi nimenomaan siinä mielessä, että nyt pitää opetella hahmottamaan eri tavalla lukuja eli laskemaan kaikki asiat euroina: markat pitää jättää kylmän rauhallisesti historiaan.

”Osa yrityksistä haki käteisen pankista jo viime vuoden puolella. Meidän rahahuoltoasiakkaat on viimeistään tämän päivän aikana eurotettu eli euromääräinen pohjakassa jaettu ja olemmekin jakaneet tänään aamu seitsemästä alkaen yrityksille eurokäteistä.”, sanoo Rankinen.

Valuuttakauppa ei lakkaa

Pelkästään euromaiden alueella operoivat yritykset ja näissä maissa kulkevat yksittäiset matkailijatkin voivat unohtaa tämän vuoden alusta valuuttakurssit, mutta maailmaa ja valuuttoja on jatkossa myös euron ulkopuolella.

”Jo euron myötä tulleet kiinteät muuntokertoimet helpottivat suuresti meidän työtä. Tästä eteenpäin yhteinen euro vähentää radikaalisti matkavaluutan tarvetta, mutta ei se kokonaan sitä poista, sillä onhan meillä Ruotsi, Tanska, Norja, Yhdysvallat ja moni muukin maa, johon matkavaluuttaa pitää vaihtaa”, Jarmo Rankinen sanoo.

”Kun Suomi lasketaan mukaan, niin noin 45 prosenttia konsernin kaupasta tehdään euroissa. Eli emme me valitettavasti kokonaan pääse valuutoista. Esimerkiksi Ruotsin kauppa ja kruunut ovat jatkossakin meille tärkeitä”, Arjaluoto selvittää.

Vaikka Rautaruukin dollarikauppa on suhteellisen vähäistä, niin raaka-ainekauppaa tehdään dollareilla ja Arjaluodollakin olisi toiveena, että käteisen eurovaluutan tulo nostaisi yhteisvaluutan arvoa Yhdysvaltain dollariin verrattuna.

”Dollarin halpuus on toive, mutta tämäkin edellyttää sitä, että teräksen hinnat eivät laske dollarin halpumisen takia. Nythän on juuri pahin mahdollinen yhtälö teräksen tekijöille menossa, kun maailmalla menee huonosti ja teräksen hinta laskee ja dollari säilyy vahvana”, sanoo Rautaruukin rahoitusjohtaja Ilkka Arjaluoto.

pekka peura

Kiertoon. Pankkivirkaillija Sirpa Sadinmäki Nordean Oulun alueen yrityspalveluyksiköstä sai latoa koko keskiviikkopäivän euroja pankin holveista yritysten käteiskassojen tarpeisiin.

Artikkelin lähde Kaleva