Puheen-vuoro luonnon puolesta
Shamaan-galleria on Suoma ja Raimo
Yli-Suvannon tähänastisen yhteisen
elämäntyön välitilinpäätös.
Ulla Ingalsuo, TEKSTI JA KUVAT
Kuusamo
Villinä pauhaavat kosket, siniset vaaramaiset, monimuotoiset metsät ja niiden myyttiset tarinat ovat pääosassa Kuusamon Vuotunkiin avatussa Shamaan-galleriassa.
Suoma ja Raimo Yli-Suvannon hirsinen erämaagalleria on taiteilijapariskunnan tähänastisen elämäntyön välitilinpäätös. Yhteisiä nimittäjiä ovat pohjoisuus ja lappilainen mytologia.
– Alun perin oli tarkoitus rakentaa vain varastotilaa, mutta tästä tulikin galleria, Yli-Suvannot nauravat.
Toiveena on kehittää galleriaa erilaisten pop up -tapahtumien näyttämöksi ja järjestää siellä myös kutsunäyttelyjä taiteilijoille ja taiteilijaryhmille.
Mäntykankaalla sijaitsevassa pihapiirissä Alavuotunkijärven rannalla on myös vuonna 2009 valmistunut loma-asuntoateljee, veistäjän työtilat sekä rannan esiintymislava.
Pariskunta teki 30-vuotisen elämäntyönsä Rovaniemellä opettajina, kunnostautui voimisteluvalmentajina ja myöhemmin lasten ja nuorten taidekasvatusprojekteillaan.
Kuusamoon he asettuivat taiteen ja Suoma Yli-Suvannon kemikaaliyliherkkyyden vuoksi. Etäällä kaupungin pölyistä, puhtaassa ympäristössä on hyvä asua. Toinen koti on edelleen Rovaniemellä.
– Vuotunki on perinteisesti toiminnallinen ja uutterien ihmisten kylä. Uskomme, että sovimme hyvin tähän joukkoon, lapsuutensa kylällä tyttönimellä Saarela viettänyt Suoma Yli-Suvanto sanoo.
Yli-Suvannot tekevät työtään taiteilijoina tiiviisti rinta rinnan.
Suoma Yli-Suvannon materiaalina ovat akryylivärit ja Raimo Yli-Suvanto työstää pohjoisen kovaa puuta veistoksiin, joissa korostuu pehmeiden muotojen kauneus ja toisaalta ankara kritiikki luonnon kohtuutonta hyödyntämistä kohtaan.
– Puu on ajatusteni havaintoväline. Suomi on elänyt metsiensä tuotolla ja ne ovat yhä yksi taloutemme peruspilareista. Laajasti käytetyillä avohakkuilla maan muokkauksineen menetetään kuitenkin metsien virkistyskäyttö vuosikymmeniksi. Tehohakkuita kalliimmat kevyet toimet lisäisivät työllisyyttä ja säästäisivät metsien muut arvot, hän muistuttaa.
Suoma Yli-Suvannon vuosi on ollut työntäyteinen. 75-vuotisjuhlanäyttely Matka avattiin Taivalkosken Päätalokeskuksessa, jatkui Neliö-Galleriassa Oulussa ja huipentui omaan galleriaan.
Ilmaisun perustana ovat liike ja rytmi. Nuoruudessaan SM-tasolla menestynyt hiihtäjä sekä lento- ja pesäpalloilija sanoo, että haluaa korostaa pohjoista elinvoimaisuutta voimavarana. Hänet valittiin vuoden 1968 oululaiseksi naisurheilijaksi.
– Mieli- ja muistikuvieni avulla voin palata synnyinseutuni koskemattomaan kairaan, herätä kuikan huutoon ja osallistua näin ihmisen ja luonnon ikiaikaiseen vuoropuheluun.
Taiteilijan toinen taso kuvaa tietoisuuteemme päivittäin tulvivia globaaleja ilmiöitä.
– Maailma muuttuu huimaa vauhtia ja joudumme käsittelemään yhä oudompia ja eriytyneempiä asioita. Arki on turvattomuutta, hätää, epävarmuutta, surua, köyhyyttä, sotaa.
Suoma Yli-Suvanto sanoo, että unelmat huomisesta, myötäeläminen ja yhteisöllisyys lisäävät rauhantahtoisuutta ja oman paikan löytyminen on jokaisen ulottuvilla. Siitä Shamaan-galleria on hyvä esimerkki.
Metsäsinfonia soi luonnon ääntä
Ulla Ingalsuo
Kuva- ja veistostaiteen lisäksi Shamaan-galleria Kuusamon Vuotungissa tarjoaa tilaisuuden tutustua suomalaisiin perinnesoittimiin. Soitettavina ovat niin yksinkertaiset puukellot kuin uusien innovaatioiden efektilaitteet. Ja mitä ei ole, se tehdään itse. Materiaaleina ovat puu, savi, kivet, sarvet, nahat, kasvit ja kankaat.
– Yhteissoiton voimalla voidaan kutsua esiin vaikka metsän henkiä muinaisten uskomusten mukaisesti. Soittaminen tarjoaa yhteisöllisen hetken kokea metsän ja luonnon monimuotoista äänimaailmaa, Raimo Yli-Suvanto kertoo.
Taiteilijapariskunta Suoma ja Raimo Yli-Suvannon seuraava suuri ponnistus on yhteisötaidetapahtuma Metsäsinfonia. Siinä kuusamolaiset lapset ja nuoret valmistavat työpajoissa luonnonmateriaaleista soittimia, säveltävät ja esittävät metsän äänimaiseman.
Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston tukema tapahtuma on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja tavoitteena on ylisukupolvinen luonnon monimuotoisuuden kohtaaminen, kestävä toiminta ja ympäristön arvostaminen.
– Kokoamme orkesterin, joka rakentaa metsän sinfonisen äänimaiseman soittimillaan. Suunnittelemme ja toteutamme sävellyksen yhteyteen tanssiosion ja valmistamme siihen sopivat esiintymisasut. Lopputuotoksena on yhteisötaidetapahtuma, joka tallennetaan mediataiteeksi.
Soitinorkesteria ja visuaalisia tuotoksia voidaan hyödyntää myöhemmin myös muissa tapahtumissa. Yli-Suvannot ovat järjestäneet Rovaniemellä työvuosinaan lukuisia poikkitaiteellisia projekteja, joiden jatkumoa Metsäsinfonia on.
Raimo Yli-Suvannon veistosten aiheet lähtevät luonnosta ja antavat
puun puhutella muodoillaan. Joskus ne muuntuvat metsän eläimiksi
ja tarinoiden henkilöitymiksi.
Vuosia saunan ulkoseinällä patinoituneet linnut ovat päätyneet veistäjän kotaverstaan seinälle.
– Ainutkertainen ja monimuotoinen luontoympäristömme on säilytettävä myös tuleville sukupolville, Yli-Suvantojen taiteilijapariskunta sanoo. Uuden Shamaan-gallerian pihalla Raimo Yli-Suvannon mäntyiset Käräjäkivet.
Artikkelin lähde Kaleva 26.09.2017.