Professori edisti murteiden ja puhekielen tutkimusta

Kuolleita

Matti Pääkkönen. Professori Matti Samuli Pääkkönen kuoli 29. elokuuta. Hän oli syntynyt 30.5.1933 Oulussa.

Pääkaupungissa vietettyä opiskeluaikaa lukuun ottamatta hän asui aina Oulussa, ja Oulu ja sen lähiympäristö olivat myös hänen tieteellisen mielenkiintonsa kohteita.

Pääkkönen kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1954. Kiinnostus kansallisia tieteitä kohtaan johdatti nuorukaisen Helsingin yliopistoon, jossa hän valitsi pääaineekseen suomen kielen.

Myös Pääkkösen kiinnostus tutkimustyön tekemiseen oli ilmeinen jo varhaisessa vaiheessa, nimittäin 1958 hänet kiinnitettiin karjalan kielen sanakirjan toimitukseen. Myöhemmin hän toimi akateemikko Paavo Ravilan assistenttina. Maisterintutkinto valmistui 1962, ja lisensiaatintyönsä hän viimeisteli jo 1966.

Kesällä 1965 Pääkkönen palasi perheineen Ouluun, ja tammikuussa 1967 hän ryhtyi hoitamaan suomen kielen lehtoraattia Oulun yliopistossa. Pääkkönen oli edellisenä vuonna perustetun suomen kielen oppiaineen ensimmäinen vakinainen opettaja. Suomen kielen opetuksesta ja tutkimuksesta Oulussa tuli hänen elämäntyönsä. Hänet nimitettiin suomen kielen apulaisprofessoriksi 1974, ja tästä virasta hän jäi eläkkeelle 1994.

Hän toimi useita jaksoja suomen kielen ja sittemmin suomen ja saamen kielen laitoksen esimiehenä.

Tohtoriksi Pääkkönen väitteli 1971 Helsingin yliopistossa äännehistorian alaan kuuluvalla väitöskirjalla, joka käsittelee Oulun seudun murteen konsonantistoa. Aineiston keruun tähän työhön Pääkkönen oli aloittanut jo 1950-luvulla.

Hän perusti Oulun nauhoitearkiston ja nauhoitti yli 250 tuntia paitsi Oulun seudun murteita myös peräpohjalaisia murteita. Kenttätyömatkoille seurasi usein mukana myös hänen vaimonsa Irmeli.

Väitöskirjan lisäksi Pääkkösen tuotantoon kuuluu erityistutkielmia esimerkiksi Limingan ja Hailuodon murteesta. Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kotiseudun murrekirjoja -sarjaa hän täydensi 1994 ilmestyneellä Oulun seudun murrekirjalla. Ilman Pääkköstä ei Oulun yliopistossa nykyään olisi laajamittaista suomen murteiden ja puhekielen tutkimusta. Hän toi 1970-lopussa Ouluun myös sosiolingvistiikan, ja laitoksessa alettiin tutkia murteiden muuttumista.

Pääkkönen oli isänmaanystävä ja reservin kapteeni, innokas hirvimies, estofiili, yliopistomies, puoliso ja isä.

Ennen muuta Pääkkönen oli kuitenkin kansanmies sanan kaikissa myönteisissä merkityksissä. Hän oli vakaa, maanläheinen, humoristinen ja suora.

Me Matin entiset työtoverit ja oppilaat muistamme hänen jäyhän mutta myhäilevän olemuksensa ja isällisen suhtautumisensa meihin nuorempiin. Erityistä oli hänen mutkaton suhtautumisensa olemiseen ja elämiseen.

Harri Mantila

Kirjoittaja on Matti Pääkkösen oppilas, kollega ja seuraaja virassa.

Artikkelin lähde Kaleva 24.09.2017.