Portman kiittää oululaisia

Oulun kaupunginorkesterin, nykyisen Oulu Sinfonian, vanhin elossa oleva
kapellimestari Stephen Portman asuu
nykyään Englannissa. Hän muistelee
Oulun-aikaansa suurella lämmöllä.

Esko Aho

On helppo erehtyä ajattelemaan, että 1937 perustetun Oulun kaupunginorkesterin kansainvälistyminen olisi alkanut vasta Oulu Sinfoniaksi muuttumisen myötä kuluvalla vuosituhannella – tai ehkä kuitenkin 1900-luvun parilla viimeisellä vuosikymmenellä.

Historiallinen harha saattaa johtua siitä, että vanhempia asioita ei pysty yhtä helposti googlettamaan kuin 2000-luvulla tapahtuneita. Tiedot ovat ihmisten muistoissa ja arkistojen papereissa eivätkä verkossa.

Oulussa joka tapauksessa tehtiin italialaista suurta oopperaa jo 1900-luvun alussa ja esimerkiksi ranskalaissäveltäjä Olivier Messiaen vaimoineen vieraili täällä 1960-luvulla.

Jean Sibelius, Toivo Kuula ja monet muut nähtiin kaupungissa paljon sitä ennen.

Vanhimmat musiikinystävät muistavat, miten impressaari Pauli Kaijanen tuotti Ouluun, vähän laajemmaltikin Suomeen, tunnettuja kotimaisia ja kansainvälisiä nimiä pitämään paitsi konsertteja myös lausuntailtoja, teatterivierailuja, operetteja, oopperoita, tanssi- ja balettiesityksiä.

Amerikkalaissyntyinen kapellimestari Stephen Portman, 82, johti Oulun kaupunginorkesteria vuosina 1969–1974. Sen jälkeen hän siirtyi vuodeksi Göteborgin oopperaan ennen kuin muutti Italian kautta Englantiin.

Lontoosta käsin Portman vieraili vielä Malmössä, työskenteli BBC Singers -kuoron kanssa ja johti jopa 1981 Kuninkaallisen filharmonian Proms-konsertin, jonka solistina lauloi maailmankuulu ruotsalainen sopraano Birgit Nilsson.

Portman oli nuorena opiskellut Yhdysvalloissa musiikkia ja johtamista monien kuuluisien nimien, kuten Pierre Monteux’n ja George Szellin johdolla sekä pianonsoittoa Paul Wittgenstein oppilaana.

Portman ilahtuu kuullessaan puhelimessa suomen kieltä ja saadessaan tietää, että hänen entisellä orkesterillaan on tänään 80-vuotisjuhlakonsertti Madetojan salissa.

– Kauteni Oulussa merkitsi minulle ammatillisen oppimisen aikaa. Olenkin kiitollinen kaupunginorkesterin muusikoille, jotka opettivat minulle niin paljon harjoittamisesta, kärsivällisyydestä ja keskittymisestä. Olin varmasti parempi ammattilainen Oulusta lähtiessäni kuin kaupunkiin tullessani, Portman arvioi.

Hän lähettää ”aivan liian myöhäiset” kiitoksensa myös orkesterin kanslian silloiselle henkilökunnalle, erityisesti Liisa Härölle.

– Liisa painotti minulle heti alussa, miten tärkeää on oikeanlainen ohjelmistosuunnittelu. Onnistuimme hänen neuvoillaan moninkertaistamaan kuulijamäärät.

Portman mainitsee myös Kalevan pitkäaikaisen kulttuuritoimittajan ja musiikkikriitikon, Kari Karemon, joka hänen mukaansa kirjoitti orkesterista innostuneesti ja asiantuntevasti.

– Karemo ja lehti auttoivat merkittävästi orkesteria saamaan lisää kuulijoita.

Kaupunginorkesterissa oli tuolloin vain 38 vakinaista soittajaa, joten konserteissa käytettiin usein avustajia.

– Radion sinfoniaorkesterista meiltä kävi sinfoniakonserteissa säännöllisesti avustamassa neljä tai viisi muusikkoa, mikä paransi orkesterin sointia. Esitimme muun muassa Sibeliuksen ja Carl Nielsenin sinfonioita sekä Igor Stravinskyn Petrushkan ja Nikolai Rimski-Korsakovin Sheherazaden kaltaisia teoksia.

Portman johti Oulussa Einojuhani Rautavaaran Cantus Arcticuksen kantaesityksen lokakuussa 1972. Rautavaara sävelsi tämän Liminganlahden aitoja lintujen ääniä sisältävän konserton linnuille ja orkesterille Oulun yliopiston ensimmäiseen tohtoripromootioon.

Teoksen eräästä senaikaisesta tulkinnasta Oulussa muistetaan, miten ääniteknikko oli epähuomiossa laittanut kelanauhuriin kelan väärin päin. Kesti aikansa ennen kuin soitto keskeytettiin ja lintujen äänten sijasta soinut avaruusmelulta kuulostanut vinkuna huomattiin kääntää oikein päin.

Seuraavissa kahdessa Helsingin-esityksissä onni ei ollut yhtään myötäisempi, Portman kertoo.

– Lintuja ei niissä kuulunut ensin lainkaan, joten minun piti lyödä molemmat esitykset poikki. Säveltäjä Rautavaara poistui toisella kerralla salista kesken kaiken.

Oulun kaupunginorkesterin vappumatineat ovat jääneet Stephen Portmanille mieleen erityisen mukavina keväisinä piristyksinä.

– Niissä harrastimme monenlaisia pikku sketsejä: ammuimme muka lintuja puista, tarjosimme yleisölle kuohujuomaa korkeista lasipyramideista, kerran lapset saivat eläinpuvuissa johtaa orkesteria hännillään.

– Tuli tarve järjestää kaksi matineaa peräkkäin, kolmattakin pyydettiin, mutta se olisi ollut juuri vappuna soittajille liian raskasta.

Oulu Sinfonia 80 vuotta. Tänään torstaina 14.9. kello 19 Madetojan salissa Oulussa. Solistina pasunisti Jörgen van Rijen. Ohjelmassa muun muassa James MacMillanin pasuunakonserton Suomen ensiesitys. Johtaa Case Scaglione.

Stephen Portman (vas.) on nykyään muun muassa Canterburyssa toimivan Caritas-kamarikuoron suojelija. Tässä harjoitellaan Portmanin teosta kuorolle ja käyrätorvelle, solistina kuoron johtaja ja perustaja,
Portmanin oppilas Benedict Breece.

Maestro oppilaineen. Stephen Portman (vas.) George Szell, Michael
Charry ja James Levine, valmistautumassa Bell Telephone Hour -ohjelmaan Yhdysvalloissa 1964.



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 14.09.2017.