Pelto-baletti viljelee elämän symboliikkaa
koreografi Alexandra Tiger sanoo.
Eeva Kauppinen
Hirvenmetsästys baletin aiheena yllätti monet ja herätti kuin Hubertuksen torvi: voiko metsästyskulttuurista tehdä koko illan baletin!?
H.I.R.V.I.-työryhmä todisti, että mikä ettei. Se toteutti 2013 Hirvenmetsästysbaletin, joka oli menestys. Vielä 2015 sillä vierailtiin Kajaanin Kaukametsässä.
Nyt sama porukka – Oulun esittävän taiteen koulu Lenninsiiven aikuisbalettilaiset – viimeistelee balettiteosta Pelto.
Koreografina ja ohjaajana toimii jälleen Alexandra Tiger. Käsikirjoitus on Tigerin ja Jenni Harjun.
– Meillä pitkään balettia harrastaneella Jenni Harjulla oli kaunis visio suomalaisesta viljapellosta ja siitä, kuinka luonto on tärkeä ja vaikuttava tekijä ihmisille, Tiger sanoo.
– Halusin loihtia tanssiin kesäyön tunnelmaa ja käsitellä myös ihmisen erkaantumista luonnosta, Harju kertoo.
Omakohtaiset aiheet ovat jo Balettituotantoryhmä Tenhon tavaramerkki.
Myös edellisen hirvibaletin aihe tuli työryhmästä. Oikeaan hirvenmetsästysporukkaan kuulunut aikuisbaletin harrastaja Joni Pekkala lämmitteli passissa balettiliikkeillä, kun mielikuvitus sai siivet. Hän kuvitteli, että entäs jos hakkuuaukion päältä ilmestyisikin saaliin sijaan mimmejä tutut päällä.
Jenni Harju paljastaa jo vuosia haaveilleensa, että saisi tehdä koreografian tuulessa lainehtivasta pellosta ja tanssivista tähkistä. Unelmasta on nyt tullut totta. Kaski-nimisen johdannon jälkeen Pelto-baletissa seuraa Kylvö-jakso, jonka ensimmäinen ryhmäkoreografia Sarastus on Harjun käsialaa.
Kypsänkeltaiseksi tuuleentuneina tähkinä hehkuvat Reetta Hellgren, Sandra Hänninen, Meri Juuti, Sanna Kalliokoski, Maiju Ojajärvi, Päivi Oja, Sinipii Pickett, Elisa Sarste, Anna Vehkaperä, Pauliina Vilmi ja Maria Åvist.
– Tanssivista tähkistä tuli niin oleellinen osa teosta, että peltoaihe päätyi myös baletin nimeksi.
Pelto on elementti, jota voi tulkita myös symbolisesti. Luonnonkierto vertautuu ihmiseloon.
– Kun haluaa aloittaa jotain uutta tai toteuttaa unelmiaan, pitää ennen kylvöä polttaa jotakin ylimääräistä elämässä. Tuhkasta voi nousta uutta, ohjaaja Alexandra Tiger toteaa.
– Jos tuntuu, että elät kuin syvällä metsässä ja valoa ei enää näy, silloin se metsä on kaskettava.
Valokuvaaja Juha Heimovirta kiteyttää tematiikan hienosti:
– Pelto on ihmisille lupaus onnesta ja menestyksestä, kun sitä hoidetaan hyvin. Huuma, pelko, sitoutuminen ja kumppanuus ovat ihmiselämän tuli, tuhka, ohra ja aho. Ihmiselämän kiertokulku tarvitsee huumaa ja tulta, tuhkaa ja ohraa, jotta ihminen voi niittää onneaan itse kylvämästään pellosta.
Pelto-baletin tarina on jalostunut harjoitusten myötä. Keskiössä on nuorimies (Janne Räisänen). Äiti Maan (Eeva Pesonen) lisäksi baletissa vilistää mustia menninkäisiä (Jyri Honkanen, Kosti Niemelä, Ari-Matti Pelttari ja Jarkko Torvinen).
Romantismin kukoistuskaudella 1830-luvulla balettiin ilmestyi eksotiikkaa sekä yliluonnollisia hahmoja: peikkoja ja keijuja.
– Perinteisesti romanttisen baletin tarinassa kuuluu olla joku, ketä tai mitä vastaan taistellaan. Tässä teoksessa ei ole varsinaista pahista. Konfliktin aiheuttaa päähenkilön henkinen kriisi, Tiger analysoi.
– Nykyajan ihmiseltä vaaditaan paljon. Kiireinen ja pahimmillaan pinnallinen elämä on usein armoton. Elämätön elämä ja aika eivät voi tulla takaisin, ja joskus ihmiset huomaavat sen liian myöhään. Täytyy uskaltaa pysähtyä.
Balettituotantoryhmä Tenho: Pelto, Valvesali 23.9. kello 18 ja 24.9. kello 15 ja klo 17. Ikäsuositus 7–107-vuotiaille.
Vauhdikas piiritanssi liittyy Pelto-baletin ideaan liittää mukaan
elementtejä suomalaisten luontouskomuksista ja kansanperinteestä. Menninkäisenä menossa
mukana Ari-Matti Pelttari.
– Baletti nollaa arjen. Kun laittaa päähän menninkäisen suippokorvat, rooli imee mukaansa. Sitä ehkä antaa sitten enemmän itsestään.
– Tenho-tiimille balettiteosten tuotanto on harrastus. Haluamme antaa sekä tanssijoille että katsojille baletin kokemuksia. Varsinkin aikuisten balettia on Oulussa tarjolla vielä erittäin vähän, Alexandra Tiger toteaa.
Artikkelin lähde Kaleva 22.09.2017.