Oulu raivoaa!
kirjailijoiden Pantheoniksi.
Eeva Kauppinen, teksti
Jarmo Kontiainen, kuvat
Teatteriesitys Raivon historia tuo nokakkain kuuden oululaissyntyisen kirjailijan tekstit ja persoonat.
Raivoa henkivät Sara Wacklin (1790–1846), Kaarlo Kramsu (1855–1895), V.A. Koskenniemi (1885–1962), Juhani Siljo (1888–1918), Aaro Hellaakoski (1893–1952) ja Miki Liukkonen (s. 1989 ).
Tapahtumapaikka on Tukikohta Välivainion vanhalla varikolla Oulussa.
– Tämä on aika metafyysinen tai myyttinen tila. Oululaisten kirjailijoiden Pantheon, ohjaaja Ossi Koskelainen kuvaa.
Tukikohdan salin keskiö on täynnä sohvia, jotka kaikki on peitetty valkoisella kankaalla. Koskelaisen mukaan sillä tavalla tehdään talossa, jossa joku on kuollut. Ainakin amerikkalaisissa elokuvissa.
– Miki Liukkonen tulee täällä haastetuksi, onko hän oikea kirjailija vai ei. Se on testi: hän on elävä ja muut kuolleita. Kaikki henkilöt käyttävät repliikkeinä omaa repertuaariaan.
Miki Liukkosta esittää näyttelijä Annika Aapalahti.
Liukkosella on esityksen kanssa samanniminen runokokoelma: Raivon historia (2015).
”Kun luhistun, vierinkö rannalle vai takaisin?/ Raivon historia on/ epätoivoa Kauneudessa”, 28-vuotias oululaiskirjailija kirjoitti pari vuotta sitten.
Raivon historiaa rakentaa osin sama työryhmä, joka loi oululaiseen omakotitalomiljööseen Tornado-nimisen kotibile-esityksen Oulun juhlaviikoille 2014.
Mukana ovat näyttelijät Annika Aapalahti, Arttu Kurttila ja Jaakko Ohtonen, valo- ja videosuunnittelija Kristian Palmu, äänisuunnittelija Ilpo Heikkinen, vaatesuunnittelija Katja Iljana, kuvataiteilija Konsta Koivisto ja kirjailija Miki Liukkonen.
Ei Koskelainen halua kiusata Liukkosta. He ovat kavereita. Liukkonen antoi tekstejään Tornadoon ja vaikuttaa myös uutuudessa, vaikka työskenteleekin tällä hetkellä Helsingissä.
– Pidän Miki Liukkosta rohkeana tyyppinä ja ihmisenä, joka puhuttelee minua uskalluksella ja epäkonventionaalisella tavalla tehdä taidetta. Olla nöyrtymättä tiettyihin konventioihin, kuunnellen eetosta, joka lähtee itsestä. Kyllä Miki on minulle aika ikoninen ihminen, Ossi Koskelainen myöntää.
Koskelainen kertoo inspiroituvansa Liukkosen kielen kokeellisesta tekstuurista.
– Että voi käyttää semmoista kieltä esityksen rakenteessa eikä pelkästään pläräämällä sivuja, se triggeröi minua tällä hetkellä ehdottomasti enemmän kuin se, että käyttäisin valmista näytelmäkieltä.
”Oulussa on olemassa tietty raivokkuuden klangi.”
Ossi Koskelainen
teatteriohjaaja
Parituntinen Raivon historia näytellään loisteputkien alla, 360 astetta sohvien ympärillä. Katsojat voivat vaihtaa paikkaa vapaasti esityksen aikana, jos haluavat ja uskaltavat.
Kun ajattelee, mitä taidetta Oulusta tulee, Koskelaisen mukaan monille tulee mieleen oululaisen taiteen ja raivon suhde.
– Täällä on olemassa tietty raivokkuuden klangi, itsekin Oulussa 1980 syntynyt Ossi Koskelainen väittää.
– Sekä näillä nyt rinnastettavilla 1700- ja 1800-lukujen kirjailijoilla että nykytaiteilijoilla yhtä hyvin.
Esitykseen on koottu raivon spektri, sillä kirjailijat tulevat erilaisista historiallisista tilanteista.
– Vanhemmilla kirjailijoilla raivo on yhteiskunnalliseen muutokseen peilautuvaa suhteessa Mikin meininkiin, joka on eksistentiaalista raivoa ihan vaan olemista kohtaan. Eikä raivoa siitä, että on fennomaani ja haluaa eroon Venäjän vallasta, mikä on esimerkiksi Kaarlo Kramsulla tai Juhani Siljolla yksi raivon eetoksista.
– Eri aikakausien ihmiset on sovitettu esitykseen keskustelemaan toistensa kanssa omilla runoillaan. Siitä tulee anakronistinen turbiini.
Raivon historia on saanut apurahoja useasta eri lähteestä. Esitystä tukevat Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Alfred Kordelinin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Oulun Valistustalorahasto ja Taiteen edistämiskeskus.
Mikä lienee syy tähän avokätisyyteen?
– Ainakin toivoisin, että nykyteatteri-eetos ja Ouluun tekeminen. Että on kannattavaa tehdä kokeellista esitystaidetta kaupunkiin, jossa sitä ei normisti näe, Koskelainen veikkaa.
– Varmaan eri säätiöillä on eri syyt, joita ei koskaan saa tietää. Joku voi tietenkin ajatella tämän konservatiivisena lausuntailtamana. Sikäli varoitan kaikkia, jotka haluavat kuulla Valkeat kaupungit ylevästi lausuttuna, ettei esitys tule olemaan ihan sitä. Mutta toivon, että myös Koskenniemestä kiinnostuneet tulevat tänne.
Raivon historian kantaesitys on lauantaina 9.9. kello 20 Tukikohdassa (Sorvarintie 5) Oulu. Esityksiä on kaikkiaan yhdeksän. Sisään mahtuu kerralla 30 katsojaa. Liput netistä osoitteesta raivonhistoria@gmail.com
Lisää verkossa
Katso kuvagalleria. kaleva.fi
Ohjaaja Ossi Koskelainen tulkitsee näytelmässä
V.A. Koskenniemeä.
Valo- ja videosuunnittelusta vastaava Kristian Palmu näyttelee
Aaro Hellaakoskea.
Artikkelin lähde Kaleva 09.09.2017.