Maallisia siveltimenvetoja menneiltä ajoilta
Anne Helaakoski, teksti
Jukka Leinonen, kuvat
Pohjois-Pohjanmaan museossa pääsee nyt tutustumaan vanhojen kirkkomaalareiden maallisiin töihin. Näyttelyyn on koottu arkkuja, jotka ovat Pohjois-Pohjanmaalla vaikuttaneiden Lars Galleniuksen, Mikael Toppeliuksen ja Emanuel Granbergin koristemaalaamia.
Kaikki kolme tunnetaan kirkkotaiteilijoina, mutta he tekivät myös profaaneja, eli maallisia töitä. Koristemaalauksia voi nähdä esimerkiksi arkuissa, kaappien pinnoissa sekä rasioissa.
Näyttely koostuu noin 30 arkusta sekä yhdestä isosta kaapista, jotka ovat Pohjois-Pohjanmaan museon, Kansallismuseon, Raahen museon, Vaasan museoiden, Keski-Pohjanmaan museoiden, Haukiputaan kotiseutumuseon, Raahen seurakunnan, Pedersören kotimuseon sekä yksityishenkilöiden kokoelmista.
Säilyneiden esineiden määrä ei ole suuren suuri. Oulun palossa vuonna 1822 tuhoutui paljon taloja irtaimistoineen. Säilyneet huonekalut ovat lähinnä Oulun ulkopuolelle kulkeutuneita tai Oulun ulkopuolella maalattuja.
Porvarit tilasivat maalarin taloon koristelemaan sisäseinät, katon ja esimerkiksi arkun. Näyttelyn arkut ovat pääasiassa kuuluneet nuorille tytöille. Morsiusarkun eli kapiokirstun sisäkanteen on maalattu neidon nimi ja esimerkiksi ruusuja tai enkeleitä.
Niistä juontaa myös näyttelyn nimi Kukkia ja enkeleitä, kertoo näyttelyn kuraattori Marko Kasto, jonka tutkimuksiin ja kartoituksiin näyttely pohjautuu.
– Toppelius osasi totisesti maalata kukkia. Hänen maalauksistaan löytyy aina jotenkin tyylitelty akantuslehti. Toppeliukselle tunnusomaista ovat myös ruusut ja tulppaanit, jotka on joskus maalattu jopa stilisoiden.
Oulun palossa vuonna 1822 tuhoutui paljon taloja irtaimistoineen. Säilyneet huonekalut ovat lähinnä Oulun ulkopuolelle kulkeutuneita.
Granbergilta puolestaan näyttelyssä on viisi arkkumaalausta, joista kahdessa on putto tai enkeli.
– Granberg osasi maalata hyvin. Arkussa vuodelta 1794 hän kuvaa nuoren naisen kasvamista sukukypsäksi kukkakoria kantavien enkeleiden kautta. Työ hakee vertaistaan. Arkun omistanut tyttö on varmasti ollut ylpeä kapiokirstustaan.
Lars Gallenius (1658–1753) oli Pohjois-Pohjanmaan ensimmäinen koristemaalari. Häneltä nähdään näyttelyssä arkku vuodelta 1684. Se on varhaisin Pohjois-Pohjanmaalla koristemaalattu esine, jossa on vuosiluku.
Arkkuun on maalattu lakerinlehtikranssi, voiton seppele, ja kannen reunoja kehystävät tulppaanit. Samat tulppaanit voi nähdä Galleniuksen vuonna 1690 Hailuodon puukirkkoon tekemissä maalauksissa. Kirkko on palanut, mutta onneksi valokuvia jäi jäljelle.
Sekä Mikael Toppelius (1743–1821) että Emanuel Granberg (1754–1797) olivat siitä poikkeuksellisia maalareita, ettei heistä kumpikaan ollut päätynyt alalle mestari-kisälli-järjestelmän kautta. Toppeliuksen kerrotaan sanoneen, että hänellä on luontainen taipumus maalaamiseen ja hän on lapsesta saakka siihen harjaantunut.
Granberg taas totesi saaneensa maalaamisen taidon ylempää, Jumalan lahjana.
– Granbergin tragedia oli se, ettei hänellä ollut mestarin papereita. Hän haki kirkkomaalariksi Kristiinaan ja Raaheen, mutta häntä ei sinne otettu.
Toppelius puolestaan oli oululaista tunnettua sukua. Hänet uskallettiin pestata töihin. Toppelius olikin hyvin työllistetty. Hänen tiedetään maalanneen noin 40 kirkossa.
Kolmen tunnetun taiteilijan töiden lisäksi näyttelyssä on myös tuntemattomiksi jääneiden maalareiden töitä. Tyylistä voi päätellä, että maalarit olivat harjaantumattomampia. Ehkä maalaukset on tehnyt rakastava isä tyttärelleen.
Kukkia ja enkeleitä – Pohjoispohjanmaalaisia koristemaalattuja arkkuja -näyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa 14.9.2017–4.2.2018.
Lisää verkossa
Katso kuvagalleria. kaleva.fi
Fakta
Marko Kasto
Syntynyt 1966 Mustasaaressa, asuu Helsingissä.
Huonekalukonservaattori ja tutkija.
Työskentelee Pakilan työkeskuksessa Helsingissä maalaamon työnjohtajana.
Koulutus: Teuvan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, huonekaluentisöinti 1986–1988; Carl Malmsten skola, Tukholma, huonekalurestaurointi 1995–1997, työharjoittelu kuninkaanlinnassa syksyllä 1996; Espoo-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu, huonekalukonservointi 1997–1999.
Julkaissut artikkeleita talonpoikaismaalareista sekä -huonekaluista.
Näyttelyt: Mestareita ja oppipoikia, Pohjanmaan museo, Vaasa 2001; Ruusunkranssin mestarit, Riihimäen taidemuseo 2003; Mestareiden verstaasta, Heinolan kaupunginmuseo 2004; Itä-Uusimaa kukkii, Loviisan kaupunginmuseo 2010; Mestareiden jäljillä – Pohjalaisia 1600-luvun käsityöläismestareita, Pohjanmaan museo, Vaasa 2011.
Artikkelin lähde Kaleva 14.09.2017.