Kuorolaulu voimaannuttaa
Ulla Ingalsuo
Kuusamolainen kuorolaulu elää ja voi hyvin venäläisopein. Kolmea kuoroa ja yhtä lauluryhmää johtava Alla Kouru tuli Kuusamoon inkeriläisenä paluumuuttajana 27 vuotta sitten ja on jo jättänyt pysyvän kädenjälkensä kuorojen sointiin.
Kuoronjohtamisen lisäksi musiikin maisteri opettaa yksinlaulua Kuusamon musiikkiopistossa, esiintyy itsekin sopraanona sekä säveltää ja runoilee.
– Musiikki on minun iloni ja työni. Se on myös auttanut kotiutumaan Kuusamoon.
Kouru sanoo tuntevansa itsensä ennen kaikkea suomalaiseksi, vaikka on elänyt yli puolet elämästään Venäjällä. Kotona Karjalassa Karhumäen kupeessa puhuttiin suomea, sillä Kourun isä ja äiti olivat suomalaisia. He palasivat Suomeen tyttärensä perässä.
– Miten minä voisin kokea olevani jotakin muuta kuin suomalainen, hersyvä kuoronjohtaja kysyy.
Alla Kouru johtaa Kuusamossa Mieskuoroa, sekakuoro Kuusamon Laulua ja perustamaansa naiskuoro Ainoja. Niiden lisäksi hän laulattaa eläkeläisten Allaset-musiikkipiiriä. Kuoroissa on 16–30 laulajaa, joiden uusi laulukausi alkaa jälleen syyskuussa.
Kuoronjohtaja on Kourun mukaan kuin orkesterinjohtaja, joka kuulee jokaisen laulajan äänen.
– Jos altot tarvitsevat apua, laulan heidän mukanaan. Joskus myös säestän, johdan ja laulan samanaikaisesti stemmasta stemmaan.
Kuorojen kohokohtia ovat konsertit sekä laulumatkat ja -leirit. Yhdessä laulaminen on tavoitteellinen harrastus.
– Kuorolaulu tekee hyvää niin mielelle kuin keholle. Kun opimme hengittämään rauhallisesti, hiljaisesti ja syvältä, hieromme samalla elimistöämme. Tämä vaikuttaa verenkiertoon ja edelleen aineenvaihduntaan. Aivot saavat happea ja olo piristyy.
Kouru korostaa, että kuorossa laulaminen on myös erittäin sosiaalista toimintaa.
– Tutkimusten mukaan joka viides meistä kokee olevansa yksinäinen. Kuorossa kuuluu ryhmään ja löytää kavereita. Mieskuorolaisille olenkin ehdottanut, että aloitettaisiin harjoitukset puolta tuntia aikaisemmin, jotta ehtisivät vaihtaa kuulumiset ennen kuin ryhdytään laulamaan.
Kuoroihin on Kuusamossa matala kynnys. Ne toimivat kansalaisopiston opintopiireinä, joten periaatteessa kuka tahansa voi tulla mukaan. Tänä syksynä kuoroihin kaivataan erityisesti tenoreita ja nuoria laulajia.
Tulijan ei tarvitse olla valmis laulaja, mutta jonkinlaista sävelkorvaa johtaja uusilta laulajilta toivoo.
– Kuorossa tarvitaan monenlaisia ääniä. Jokainen laulaa omalla persoonallisella äänellään ja tuo oman värinsä yhteiseen sointiin.
Kouru sanoo, että ei vertaile kuorojaan keskenään, sillä jokaisella niistä on omat vahvuutensa. Naiskuoro soi heleästi, sekakuoro täyteläisesti ja mieskuoro voimallisesti.
– Soinnissa kuuluu myös kuorolaisten kokemus. Alussa laulaja keskittyy pysymään omassa stemmassaan, mutta iän myötä hän oppii kuuntelemaan omaa ja toisten ääntä.
Kuusamon Mieslaulajille naisjohtaja oli alussa Kourun sanoin ”kipurajalla”, sillä kuoroa on sen liki 70-vuotisen historian ajan johtanut aina mies.
– Olin heille outo ilmestys, mutta kymmenessä vuodessa laulajat ovat jo tottuneet minuun ja oppineet tottelemaan, hän hymyilee.
Fakta
Runoileva kuoronjohtaja
Alla Kouru on 58-vuotias musiikin maisteri, musiikinopettaja ja kuoronjohtaja. Suorittanut tutkintonsa Pietarissa.
Inkeriläinen paluumuuttaja. Muutti Suomeen ja Kuusamoon vuonna 1990. Kotoisin Pinduisen kylästä läheltä Karhumäkeä.
Perheeseen kuuluu suomalainen puoliso ja kolme lasta.
Johtaa Kuusamossa kolmea kuoroa, yhtä lauluryhmää ja opettaa musiikkiopistossa yksinlaulua.
Esiintyy myös laulajana, ääniala on lyyrinen sopraano.
Säveltää ja kirjoittaa runoja venäjäksi. Julkaissut kolme runoteosta sekä lastenlaulukirjan, jossa on 118 suomalaista lastenlaulua. Suunnittelee seuraavaksi kääntävänsä itse omia tekstejään.
Harrastaa marjastusta ja sienestystä sekä kuntoilua ja matkailua.
Motto: Musiikki on minun iloni ja työni.
Inkeriläisenä paluumuuttajana Kuusamossa vuodesta 1990 kuoronjohtajana, musiikkipedagogina ja laulajana työskennellyt Alla Kouru sanoo, että musiikki on auttanut häntä kotiutumaan Suomeen.
Artikkelin lähde Kaleva 07.09.2017.