HupeneekoHupisaari pala kerrallaan?
Suunnitelmien epäillään olevan myös yleiskaavan vastaisia.
Liisa Laine tekstit
Kuinka paljon Lasaretinsaareen voi rakentaa, ettei Hupisaarten puisto siitä kärsi?
Alueesta järjestetyn suunnittelukilpailun voitti ehdotus, jossa Patosillan ja Lasaretinsaaren väliselle puistoalueelle – käytännössä suoraan Hupisaarten puistoon – rakennettaisiin monta isoa kerrostaloa, jotka muuttaisivat alueen ilmeen aivan uudenlaiseksi.
Sen mukaan asuntoja ja päiväkotia varten tulisi suurin piirtein yhtä paljon lisäneliöitä kuin niitä on Lasaretinsaaren nykyisissä rakennuksissa.
Parhaillaan myös Hupisaarten toiseen päähän Kasarmintien varteen aivan puiston reunalle nousee kolme isoa kerrostaloa.
Millainen on kaupungin näkemys Hupisaarten tulevaisuudesta? Nakerretaanko puistoa kulma kerrallaan ja hetken päästä huomataan, ettei puistoa enää olekaan, yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki?
– Ei nakerreta. Kaupunki näkee Hupisaaren merkityksen keskeisenä matkailun kaupunkikohteena sekä kuntalaisten virkistysalueena – Suomen parhaana kaupunkipuistona. Puroja kunnostetaan vaelluskalojen nousun edistämiseksi ja uusi kesäteatteri rakennetaan.
– Lasaretinsaaren kaavoitushanke rajoittuu Hengitysliiton omistamalle tontille.
– Lasaretinsaaren kaavoitushanke tukee mielestäni Hupisaaren ja Myllytullin alueen kokonaisvaltaista kehitystä.
Eikö Lasaretinsaaren hanke ole tuoreen yleiskaavan vastainen? Sen mukaan alue on varattu luonteeltaan julkisille palveluille, joiden lisäksi alueelle saa sijoittaa niihin soveltuvia työpaikkatoimintoja ja vähäisessä määrin myös asumista. Onko voittaneen ehdotuksen neliömäärä vähäinen ja jos ei ole, voidaanko yleiskaava noin vain ohittaa?
– Yleiskaava ohjaa alueiden kehitystä, tässä tapauksessa myös Lasaretinsaarta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asemakaavassa voitaisi tarkentaa alueen sisältöä.
– Arkkitehtuurikutsukilpailu on pohja asemakaavoitustyölle. Kilpailussa kokonaisrakennusoikeudeksi oli rajattu maksimi 13 000 kerrosalaneliömetriä.
– Asumisen lopullinen määrä selviää asemakaavaprosessin päätyttyä. Ristiriitaa ei mielestäni ole, jos kulttuurihistorialliset arvot tunnistetaan ja huomioidaan jatkokehittämisessä.
Miksi kuitenkin valittiin voittajaksi ehdotus, jossa rakennusoikeus vielä ylittyi kilpailun tehtävänannosta?
– Voittanut ehdotus ei ylittänyt kilpailuohjelmassa annettua rakennusoikeutta. Voittajatyön kerrosala oli 13 050 neliötä. Bruttoala, johon kuuluu myös kerrosalan ulkopuolista tilaa, kuten maanalaista pysäköintiä, oli 15 850 neliötä.
– Luoteisnurkassa voittaneen ehdotuksen rakennusmassat yltävät osittain kilpailualueen ulkopuolelle.
Myllytullin visioita on esitelty myös etukäteen ennen kilpailua. Tuliko tulevan rakentamisen laajuus Lasaretinsaaren osalta niissä selvästi esille?
– Visio oli yksi suunnittelun työkalu, joka ei kuitenkaan sitonut kilpailutöitä. Meneillään olevan asemakaavoituksen yhteydessä tarkentuu, ovatko asumisen neliöt lähempänä Myllytullin visiossa (6 500) vai kilpailutyössä (13 050 + 2 800) esitettyjä.
Onko kuntalaisilla vielä mahdollisuus vaikuttaa?
– Kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan ja haluamme, että vaikuttavat.
– Tämän vuoksi kuntalaiset kutsuttiin mukaan arkkitehtuurikilpailun julkistamistilaisuuteen.
”Oulussa ei
anneta palkkioksi asuntorakentamisoikeutta. Se arvioidaan markkinaehtoisesti.”
Matti Matinheikki
yhdyskuntapäällikkö
Puistoihin tunkua Oulussa ja muualla
Puistoihin rakentaminen vaikuttaa nousseen ilmiöksi.
Tähän kiinnitettiin huomiota myös Oulun viime maanantaisessa kaupunginvaltuustossa.
Linnankatua koskevan asemakaavan muutoksen yhteydessä käydyssä keskustelussa moitittiin Oulua puistoihin rakentamisesta.
Esimerkkinä mainittiin Tuiran puisto, jonka täydennysrakentamista tutkitaan parhaillaan.
Kyseessä on Tuiranpuiston ja erityisesti sen Tuirantien laidalla sijaitsevan kolmen suojelurakennuksen – kuten Tuiran entisen synnytyslaitoksen – asemakaavan muuttamisesta.
Kaavoituksen tavoitteeksi ilmoitetaan suojeltujen rakennusten säilymisen tukeminen sekä puiston aktivointi. Samalla tutkitaan, tarvitaanko uusiin toimintoihin lisää rakentamista.
Tuiranpuisto sijaitsee Valtatien ja Koskitien välissä.
Keskustan täydennysrakentamisen nimissä ovat olleet esillä Hollihaan ja Raatin rakentaminen.
Raatin rakentamisessa ei ehkä oltu suoranaisesti puistossa, vaan oikestaan autojen parkkipaikalla, mutta arvokkaalla suistoalueella kuitenkin. Raatin rakentaminen tyrmättiin poliittisessa päätöksenteossa alkuunsa.
Hollihaasta on visioitu, että osa puistosta rakennettaisiin, jolloin vaihtokaupassa lähisaaret jalostettaisiin tekosaarten avulla uusiksi puistoiksi.
Tampereella puolestaan Eteläpuiston kaavamerkinnät muutettiin kaikilla kolmella kaavatasolla (maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava) puistosta rakennusmaaksi muutamassa vuodessa. Alueesta järjestetyn suunnittelukilpailun voittajakuvissa korkeat kerrostalot peittivät koko puiston rantaan asti.
Arkkitehtikilpailun voitti elokuussa ARK-house arkkitehdit Oy:n kilpailuehdotus Iso Hali. Siinä asumista ja päiväkotia varten on 13 050 kerrosalaneliötä ja paikoitusta varten 2 800.
Maaliskuussa valmistuneessa Myllytullivisiossa Lasaretinsaaren lisäneliöitä oli 6 500. Kanavan varteen hahmoteltiin patopaviljonkia, pieniä liikkeitä ja kanavamakasiineja.
Artikkelin lähde Kaleva 30.09.2017.