Toiminnallisuus voi olla monen museon pelastaja
Lamminahon tila on esimerkki hyvin suunnitellusta restauroinnista.
Petri HakkarainenOulujokivarren talonpoikaisen rakennusperinteen komein kohde Lamminaho on museo, mutta kesäaikaan myös toiminnallinen kohde.
– Mielestäni se on tällaisessa paikassa luonnollista eikä siitä ole mitään haittaa, päin vastoin, sanoo Museoviraston yliarkkitehti, pitkään Lamminahon restaurointia ohjannut Helena Hirviniemi.
Lamminaho on lajissaan ainoa Senaattikiinteistöjen kohde Jyväskylän pohjoispuolella, ja sitä onkin luonnehdittu arvoltaan pohjoisen Olavinlinnaksi. Lamminahon kunnossapito näyttää turvatulta, mutta kaikki museot ovat taloudellisesti tiukoilla.
Hirviniemen mielestä Lamminaho näyttää tapahtumillaan ja työnäytöksillään, mihin suuntaan museotoiminta on kehittymässä.
– Toiminnallisuudesta saadaan myös taloudellista tukea museoille. Yrittäjilläkin on siinä sijansa, kuten Turun linnassa ja Olavinlinnassa.
Lamminahon korjauksista parin kesän ajan vastannut restaurointimestari Martti Koivumäki uskoo, että museokohteissa tarjottavat talkoot ja kurssit saisivat hyvän vastaanoton.
– Kaikki vanha kiinnostaa nyt. Otettaisiin väkeä vaikka mukaan aidantekoon.
– Nyt suunnitellaan todella tarkkaan, mitä tehdään ja milloin.
Kovalainen uskoo, että Lamminahon kaltaiset, vanhat arvokohteet pystytään säilyttämään. Sen sijaan sodanjälkeinen rakennusperintö on vaarassa.
– Autiotiloista tulee entistä autiompia, kun perikunnat eivät halua tai pysty pitämään niistä huolta.
Pohjois-Pohjanmaan museon rakennustutkija Juhani Turpeinen muistuttaa, että korjausneuvonnalle on kuitenkin kysyntää ja korjausavustuksilla olisi ottajia.
– Ely-keskusten jakamat avustukset ovat pudonneet noin kolmasosaan siitä, mitä ne olivat parhaimmillaan.
Myös lainsäädäntö voi pahimmillaan olla vanhojen rakennusten uhka. Helena Hirviniemen mukaan nyt odotetaan pelolla, aletaanko energiatehokkuusvaatimuksia soveltaa myös olemassa olevaan rakennuskantaan. Sen pelätään johtavan muun muassa homeongelmiin.
Rakennuskonservaattori Jani Puhakka Museovirastosta toivoo alalle lisää koulutusta. Osaavista vanhojen rakennusten saneerauksen suunnittelijoista ja toteuttajista alkaa olla pulaa.
Fakta
Lamminaho perustettiin 1750-luvulla. Vanhimmat rakennukset ovat tuolta ajalta.
Tila säilyi saman suvun omistuksessa lähes 200 vuotta. Se lahjoitettiin Museovirastolle vuonna 1992.
Museovirasto luovutti peruskorjatut rakennukset Vaalan kunnan käyttöön kulttuurihistorialliseen luonteeseen sopiviin tarkoituksiin.
Kiinteistön ja rakennukset omistaa Senaattikiinteistöt, irtaimiston Museovirasto.
Korjaustöissä käytetään alkuperäisen kaltaisia materiaaleja ja työmenetelmiä. Puutavara saadaan pääosin tilan metsistä.
Pihapiirissä järjestetään kesäisin tapahtumia ja työnäytöksiä.
Lamminahon museon restaurointitöitä tekevä Martti Koivumäki esittelee Lamminahon vanhaa, puhki ammuttua tuuliviiriä, joka pääsee aikanaan takaisin paikalleen.
Artikkelin lähde Kaleva 01.09.2016.