Tieto ja elämys löytyivät paperilta painettuna

Valokuvaaja Uuno Laukka vei herrasmieheksi pukeutuneen toimittajan ja kirjailijan Jorma Kurvisen lehtikioskin äärelle.

Lehtimyyjillä oli laaja kattaus ajanvietettä ennen televisiota.

Tarinoita menneisyydestä

Lehtitoimittaja ja kirjailija Jorma Kurvinen (1931–2002) tykkäsi lukea. Hänen mielestään lukeminen on kirjailijan ”toinen työ”.

– Luen lähdeteoksia, historiaa, elämäkertoja, romaaneja, aina kun vain ehdin, Kurvinen kertoi.

Kun häneltä kysyttiin, mitä hän ottaisi mukaan autiolle saarelle, vastaus tuli heti.

– Otavan Ison Tietosanankirjan.

Joku saattaa pitää tietosanakirjaa kuivikkeena, mutta Jorma Kurviselle maistui myös viihdyke. Valokuvaaja Uuno Laukka vei talvella 1955 hänet lehtikioskille, jossa Laukka käytti Kurvista mallilukijana. Oululaiselta lehtimyyjältä pääsi vieno hymy, kun herrasmieheksi pukeutunut Kurvinen hypisteli ajanviete- ja viihdelehtiä.

Uuno Laukka räpsi kuvia Oulun keskustaan asettuneista lehtien irtomyyntipisteistä. Oulu tunnettiin sanomalehtikaupunkina, jossa ilmestyivät liki kaikkien puolueiden väkevät sananjulistajat. Oulussa julkaistiin harvinaisen paljon myös aikakauslehtiä ja jopa kirjoja.

Jorma Kurvinen työskenteli toimittajana muun muassa Outsider-lehdessä sekä Nyyrikissä. Hän oli myös aikakauslehtiä kustantavan Kolmiokirjan julkaisujohtaja. Päätoimiseksi kirjailijaksi Kurvinen heittäytyi 1978, vaikka häneltä julkaistiin alle kolmikymppisenä vuonna 1958 ensimmäinen romaani Anna – kartanon opettajatar.

Kurvinen työsti muutamaa vaille sata teosta, tunnetuimpia Susikoira Roin seikkailut. Rakkausviihdettä hän kirjoitti salanimellä Elsa Anttila yhteensä 14 kirjan verran.

Lehtikärryn neitokaiselta Jorma Kurvinen osti Tutka-lehden.

Kalevan verkkolehden keskustelupalstalla Juttutuvassa muistellaan, mikä Tutka-viikkolehti oikeastaan oli. Keskustelun aloittaja vuodelta 2011 tietää, että ”siinä oli syväluotaamia reportaaseja ja siihen aikaan 50-luvulla nämä lehdet avasivat maaseudun ihmiselle ikkunan suuren maailmaan.”

”Mökin ukko” -nimimerkki kertoo Tutkan nimensä mukaisesti tutkailleen maailman asioita. Nimimerkki ”Limingan mies” väittää, että Tutka olisi ollut aikansa Seitsemän Päivää -lehti, jonka jutut eivät olleet totta.

– Television tulo tappoi monta viihdykettä. Olisi saatava tilalle jotakin, en tiedä mitä, Limingan mies päivittelee.

”Seilori”-nimimerkki muistaa Tutkan kertoneen alueen ihmisten asioista samaan tapaan kuin Hannu Karpo nosti myöhemmin televisiossa esiin ihmiskohtaloita.

– Lehti oli ulkoiselta olemukseltaan varpusmaisen vaatimaton, mutta sisältö melkein puhdasta kultaa.

Seilori muistelee, että Tutkaa olisi painettu Sanomalehti Liiton painossa, vaikka nimimerkki ”Laurukainen” arvelee, että Tutka painettiin Marjamaan kirjapainossa.

Tutkan päätoimittaja oli Antti Aalto (1921–1981), joka teki Jerry Cottonia 1960-luvulla ja kirjoitti pakinoita Kalevaan Antti-nimimerkillä 1961–1981.

Kalevan verkkolehdessä nimimerkki ”Make” sanoo, että Tutkan ohella toinen hyvä lehti oli Nyyrikki.

– Sen muistan paremmin, kun näin naapurin emännän joskus 1950-luvulla sitä innolla lueskelevan. Sehän oli myös oululainen lehti.

Kustaa Hautala kertoo Oulun kaupungin historiassa (1982), että kirjapainon omistaja Herman Willehard Marjamaa perusti vuonna 1900 Torikatu 7:ään kirjapainon ja paperikaupan. Hän perusti Juho Raappanan kanssa 1904 Nyyrikki-lehden, joka oli ensimmäinen kaunokirjallinen viikkolehti.

Erkki Hujanen

Fakta

Vapaus painaa

Painovapauden 250-vuotista juhlavuotta vietetään Suomessa tänä vuonna. Katso lisätietoa: www.painovapaus250.fi/

Oikeus tietää, oikeus sanoa -teeman mukainen pienoisnäyttely painovapauden historiasta on esillä Oulun kaupunginkirjaston toisessa kerroksessa 15. syyskuuta saakka. Näyttelyssä kerrotaan ydinkohdat painovapausasetuksesta vuodelta

1766.

Anders Chydenius (1729-1803) oli suomalainen valtiopäivämies, joka sai aikaan painovapausasetuksen. Hän syntyi Sotkamossa, eli lapsuutensa Kuusamossa ja kävi triviaalikoulua Oulussa. Painovapauteen sisältyi sananvapauden sekä avoimen julkisuuden ajatus pohjoismaisen kansanvaltaisuuden tukipilareina.

Paino- ja sananvapauden historiasta sekä sen merkityksestä nyt ja tulevaisuudessa keskustellaan kaupunginkirjaston ja Kalevan järjestämässä esitelmäsarjassa joka toinen maanantai 5. syyskuuta kello 18.00 alkaen kirjaston Pakkalan salissa.

Professori Jouni Suistola kertoo 5.9. Kalevasta sananvapaustaisteluissa, kirjailija Sirpa Kähkönen puhuu 19.9. sananvapaudesta yhteisöllisenä välineenä, dosentti Kimmo Sarje avaa 3.10. Anders Chydeniuksen henkilökuvaa valistuksen ajan poliitikkona ja professori Raimo Salokangas luennoi 17.10. sananvapaudesta sanomalehdistön historiassa. Sarja päättyy 31.10. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin puheenvuoroon, miksi Suomessa on maailman suurin lehdistönvapaus.

Kalevan toimittajia on yleisön tavattavissa pääkirjaston aulassa maanantaina 5.9. kello 12-18 sekä tiistaina 6.9. ja keskiviikkona kello 12-17. Kalevan päivänä lauantaina 10.9. järjestetään painotalossa yleisökierros, jonne voi ilmoittautua osoitteessa www.kaleva.fi/ookkonaa

– Television tulo tappoi
monta viihdykettä.
Olisi saatava tilalle jotakin,
en tiedä mitä,
Limingan mies päivittelee.
Oulu tunnetaan lehtikaupunkina, jossa on ilmestynyt kaikkien

suurimpien puolueiden sanomalehtiä, samoin useita suosittuja viihdelehtiä. Toimittaja ja

kirjailija Jorma Kurvinen tutustui vuonna 1955 lehtikioskissa

myynnissä olleeseen

Tutka-lehteen.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 04.09.2016.